Yliopistonlehtori Nelli Lyyran (Jyväskylän yliopisto) toteuttamassa ja Alkon rahoittamassa Yksinäisyys ja alkoholi -tutkimuksessa tarkasteltiin yksinäisyyden kokemisen ja alkoholinkäytön yleisyyttä sekä niiden välistä yhteyttä. Lisäksi tavoitteena on pohtia keinoja siihen, miten haitallisen alkoholinkäytön ja yksinäisyyden toisiaan vahvistavaan ilmiöön voidaan puuttua.

− Yksinäisyyden yhteyksiä alkoholinkäyttöön ja alkoholihaittoihin tarkastelevalla selvityksellä on kansallista merkitystä, sillä molemmat ilmiöt haastavat suomalaisten hyvinvointia. Viime vuosina alkoholinkäyttöä ja yksinäisyyttä on tarkasteltu runsaasti kansallisesti ja kansainvälisesti, mutta ilmiöiden välisistä yhteyksistä on vähemmän tietoa saatavilla, kertoo Nelli Lyyra.

− Yksinäisyys on tullut yhä näkyvämmäksi erityisesti koronapandemian aikana. Yksinäisyyden ennaltaehkäisy ja näkyväksi tekeminen onkin Alkon vastuullisuustyön erityinen painopiste tänä vuonna. Tutkimuksen mahdollistaminen on yksi konkreettinen ja teko tämän teeman alla. Yksinäisyydestä ja alkoholista on tärkeä saada myös tutkittua tietoa, taustoittaa Alkon vastuullisuuspäällikkö Marja Aho.

Yksinäisillä humalajuominen yleisempää. Ilmiöt kuitenkin monisyisiä.

Tutkimukseen vastanneista 5 prosenttia kertoi kokevansa yksinäisyyttä jatkuvasti tai melko usein. Usein yksinäisyyttä kokevilla säännöllinen reipas humalajuominen oli yleisempää kuin heillä, jotka eivät olleet yksinäisiä. Toistuvasti yksinäiseksi itsensä kokevat joivat muita useammin unohtaakseen huolensa, helpottaakseen masentuneisuuttaan tai hermostuneisuuttaan ja päästäkseen irti työstressistä. Usein yksinäisillä alkoholin aikaansaama tunne sekä humala olivat useammin juomisen motiivina verrattuna niihin vastaajiin, jotka olivat yksinäisiä vain harvoin tai ei koskaan.

− Alkoholinkäytön ja yksinäisyyden välillä ei kuitenkaan ole aina suoraa yhteyttä toisiinsa, vaan ilmiöt ovat hyvin monisyisiä. Yksinäisyyden ja runsaan alkoholinkäytön kietoutuessa toisiinsa jokainen yksilöllinen elämäntilanne on monimutkainen yhtälö ratkaistavaksi, Nelli Lyyra korostaa.

Vaikka alkoholin ongelmallisuus yksinäisyyden helpottajana – ja samalla sen syventäjänä – tiedostettiin, haki osa silti siitä helpotusta, koska ei tiennyt, miten muutoin saisi yksinäisyyden aiheuttamaan ahdistukseensa apua.

Ongelmalliseen alkoholinkäyttöön sekä yksinäisyyteen voi vaikuttaa

Kynnys avun hakemiseen voi muotoutua tarpeettoman korkeaksi yksinäisyyden ja alkoholinkäytön keskellä. Yksinäisyyteen liittyy usein luulo, että yksinäisyys on pysyvä olotila tai ominaisuus, johon ei voi vaikuttaa. Myös liialliseen alkoholinkäyttöön voi liittyä samankaltainen tulkinta. Sekä yksinäisyys että alkoholin käyttö voivat kuormittaa mielenterveyttä ja heikentää niitä psyykkisiä voimavaroja, joita tarvitaan muutoksen tekemiseen.

− Yksinäisyys on kokemuksena epämiellyttävä ja ahdistava. Sekä yksinäisyys että yksin eläminen heikentävät psyykkistä ja fyysistä terveyttä, yksinäisyys vielä huomattavasti enemmän. Pitkittynyt tai usein koettu yksinäisyys on yhteydessä lukuisiin terveysriskeihin, Nelli Lyyra sanoo.

Ongelmalliseen alkoholinkäyttöön sekä yksinäisyyteen voi vaikuttaa. Jos haitallinen alkoholinkäyttö on pitkittynyt tai kokee ahdistavaa yksinäisyyttä, on hyvä saada tilanteeseen ammatillista apua. Apua ja tukea on tarjolla mm. Mieli ry:n Kriisipuhelimessa 09 2525 0111 sekä Helsinki Mission verkkosivuilla.

Tutkimusraportti on luettavissa täältä.

Alko on Mielenterveysmessujen 2021 pääyhteistyökumppani. Selvityksen tulokset julkistettiin Mielenterveysmessuilla 24.11.2021 ja siihen liittyvä Keynote-luento on katsottavissa 28.11. saakka osoitteessa www.mielenterveysmessut.fi.

Selvitys toteutettiin monitieteisenä yhteistyönä. Yliopistonlehtori Nelli Lyyra (Jyväskylän yliopisto) vastasi selvityksen kirjoittamisesta ja tulosten analysoinnista. Ohjausryhmään kuuluivat seuraavat asiantuntijat: professori Niina Junttila, Turun yliopisto (yksinäisyys); tutkimusprofessori Pia Mäkelä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (alkoholitutkimus); yksinäisyystyön päällikkö Maria Lähteenmäki, HelsinkiMissio (yksinäisyys) sekä tutkimusprofessori Kristian Wahlbeck, MIELI ry (mielenterveys).

Aineistona määrällisessä tutkimuksessa käytettiin THL:n Juomatapatutkimusta. Haastatteluaineisto kerättiin vuonna 2016 ja tutkimukseen osallistui 2285 iältään 15–79-vuotiasta Suomessa asuvaa henkilöä (FSD3282 –Juomatapatutkimus 2016). Avoimella verkkokyselyllä kerättiin tietoa suomalaisilta yksinäisyydenkokemisesta ja alkoholinkäytöstä syksyllä 2021. Kysely oli vapaasti vastattavissa aikavälillä 25.8.-24.9.2021 ja siihen vastasi 475 suomalaista.