Valtiovarainministeriö kertoi eilen esittävänsä 100 miljoonan euron lisäleikkausta sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin. Käytännössä järjestörahoitusta leikattaisiin tällä hallituskaudella yli 60 prosentilla, sillä hallitus on jo aiemmin päättänyt 140 miljoonan leikkauksista. Käytännössä esitys ajaa alas erityisesti pitkäkestoisiin mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden ihmisten arjen tuen.

− Suunnitelma on täysin kestämätön niiden yli miljoonan suomalaisen kannalta, jotka tänäkin vuonna sairastavat jotain lyhyt- tai pidempikestoista mielenterveyden häiriötä. Näyttää siltä, että ministeriö ei ymmärrä esityksensä seurauksia psykiatrian palveluille, alueille ja kunnille, sanoo Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtaja Eveliina Lafghani.

Mielenterveyden keskusliitto jäsenjärjestöineen tuottaa arjen tukea joko kasvokkain tai verkossa vuosittain kymmenille tuhansille ihmisille Suomen jokaiseen kuntaan. Valtakunnalliselle Mielenterveyden keskusliitolle esitys tarkoittaisi kokonaisten toimintojen lopettamista.

Paikalliset ja alueelliset mielenterveysjärjestöt tuottavat arjen tukea erityisesti heille, joilla on akuuttia kriisiä pidempikestoinen sairaus. Tutun yhteisön aktivoiva merkitys on korvaamaton, kun vakava sairaus lamauttaa omaa toiminnanohjausta. Ihmiset saavat sisältöä elämään, lähiyhteisön ja ystäviä. Yhteiskunnan kannalta hyöty näkyy siinä, että terveydentila on vakaampi eikä jouduta turvautumaan kalliisiin erikoissairaanhoito- tai asumispalveluihin.

− Jos järjestöjen rahoitukselle käy kuten nyt esitettiin, psykiatrian palvelut eivät tule kestämään siitä seuraavaa asiakas- ja potilasruuhkaa. Tuen tarve ei katoa, vaan ohjautuu palvelujärjestelmään ja näkyy pahoinvoinnin aiheuttamina ilmiöinä myös esimerkiksi kuntatasolla – inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan, Lafghani sanoo.

− Yli 60 prosentin leikkaus mielenterveysjärjestöjen rahoitukseen tarkoittaisi käytännössä siirtymistä ammattimaisesta järjestötoiminnasta ns. charity-tyyppiseen toimintaan, joka perustuu vapaaehtoisten kykyyn ja jaksamiseen auttaa ja kohdata mielenterveyskuntoutujia, sanoo järjestö- ja kehitysjohtaja Janne Jalava.

Lisätietoja:

Eveliina Lafghani

Puheenjohtaja

eveliina.lafghani@mtkl.fi

Olavi Sydänmaanlakka

Toiminnanjohtaja

olavi.sydanmaanlakka@mtkl.fi

050 363 9920

Erkka Öörni

Järjestökoordinaattori

erkka.oorni@mtkl.fi

040 559 0347

Erkka Öörni tavoitettavissa tänään klo 19 saakka.

Liiton arvio leikkausesityksen seurauksista paikallisesti ja alueellisesti

• Mielenterveyden keskusliitolla on 117 paikallista tai alueellista jäsenyhdistystä, joista 69 toimii täysin vapaaehtoisvoimin ilman palkattuja työntekijöitä.
• Nämä 69 mielenterveysyhdistystä tuottavat vuodessa yli 20 000 eri tavoin toteutettua kohtaamista vakaviin mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden ihmisten kanssa.
• Jos esitetty valtionavustusleikkaus toteutettaisiin juustohöyläperiaatteella (saman verran kaikilta), kaikkien 69 vapaaehtoisvoimin toimivan yhdistyksen toiminta loppuisi, elleivät hyvinvointialueet ja kunnat päättäisi pelastaa niitä.
• Liiton jäsenyhdistyksistä 48 saa suoraan STEAn kautta STM:n valtionavustusta, mikä mahdollistaa työntekijöiden palkkaamisen. Näistä noin 20 joutuisi lopettamaan toimintansa kokonaan.
• Loppujen osalta jäljelle jäisi muutaman tunnin auki olevia matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja. Kaikki ryhmätoiminta jäisi vapaaehtoisten vastuulle eikä heille olisi enää tarjolla ammattimaista tukea.
• Lisäksi toimintaa jouduttaisiin ripottelemaan milloin minnekin sen mukaan, mihin yhdistyksillä kulloinkin olisi varaa.

Pääkuva: Pirjo Tuominen / Eduskunta