Uutta tietoa sote-ammattilaisten mielenterveydestä
Kyselyn mukaan toimiva yhteistyö työyhteisössä vahvistaa alan ammattilaisten toivoa. Suurin osa vastaajista kertoi oman tai lähipiirissä olevan kokemuksen mielenterveysongelmista auttavan asiakastilanteessa. Vaikka joka kolmas uskoo, että työpaikalla omasta mielenterveysongelmasta kertominen voi johtaa arvostuksen, aseman tai työpaikan menettämiseen, puolet ammattilaisista olisi valmis ottamaan riskin ja kertomaan omasta mielenterveysongelmasta työkavereilleen. Yli puolet olisi valmiita kertomaan haasteista esihenkilöille, mutta heidän osaamisensa työntekijöiden mielen hyvinvoinnin tukemiseksi vaatisi vastaajien mukaan petraamista.
Mielenterveysongelma voi auttaa ammattilaista ymmärtämään asiakkaiden kokemuksia
Sote-alan ammattilaisten omista mielenterveysongelmista ja niiden vaikutuksesta asiakastyöhön keskustellaan yleisesti vähän, mutta vastausten perusteella ne ovat yleisiä. Noin puolella vastanneista ammattilaisista on tai on ollut mielenterveysongelma. Lisäksi ne ovat tuttuja lähes kaikille lähipiirin kautta. 62 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että omasta tai perheessä olevasta mielenterveysongelmasta on hyötyä asiakastyössä.
– Mielenterveysongelma voi auttaa ymmärtämään asiakkaiden tai potilaiden kokemuksia, arkea, elämäntilanteita ja palveluja. Se voi myös laajentaa ammatillista osaamista ja tuoda siihen uuden ulottuvuuden, sanoo Mielenterveyden keskusliiton erityisasiantuntija Päivi Rissanen.
14 prosenttia vastaajista kuitenkin kertoi oman tai lähipiirin mielenterveysongelman aiheuttavan haittaa asiakastyössä, sillä ne verottavat jaksamista ja voivat nostaa omat oireet esiin.
Vain joka kolmas kertoisi tuen tarpeesta työyhteisössä
Yli 60 prosenttia kyselyyn vastanneista ammattilaisista uskoo mielenterveyspalveluihin hakeutumiseen liittyvän häpeää. Työpaikalla vallitsevaan stigmaan he sen sijaan uskovat harvemmin. Noin joka kolmas ajattelee, että tieto työntekijän tai esimiehen mielenterveysongelmasta voi johtaa arvostuksen, aseman tai työpaikan menettämiseen. Toisaalta puolet ammattilaisista olisi valmis ottamaan riskin ja kertomaan omasta mielenterveysongelmasta työkavereilleen.
– Tuen tarpeesta avautuisi vain joka kolmas, mikä voi olla yhteydessä ammatillisuuden vaatimukseen ja selviämisen eetokseen, Rissanen sanoo.
Yli puolet ammattilaisista kertoisi omasta mielenterveysongelmasta esihenkilölleen, mutta vain joka neljäs heistä osaa tukea työntekijöiden mielenhyvinvointia riittävästi. Vain noin joka viidennen vastaajan esihenkilö lisää aktiivisesti työntekijöiden mielenhyvinvointia. Näin ollen esihenkilöiden koulutukselle koetaan olevan tarvetta.
Omat kokemukset toivoa viemässä ja tuomassa
Lisätietoa:
Taustatietoa
Aineisto kerättiin vuoden 2022 huhti−toukokuussa Mielenterveyden keskusliiton Koulutus- ja kehittämiskeskuksen ammattilaisille tarkoitettuihin koulutuksiin osallistuneilta ja ammattiliittojen ja järjestöjen, esimerkiksi Talentia, JHL, Psyli ja Soste, kautta. Lisäksi kyselyä jaettiin Facebook-ryhmissä (Kirkon Diakoniatyö, Sote-järjestöviestijät ja mielenterveys- ja päihdetoimijat).
Kyselyyn vastasi 540 ammattilaista, joista valtaosa naisia. Hieman yli puolet työskenteli julkisella sektorilla, järjestöissä sekä yksityisellä sektorilla alle 20 prosenttia vastaajista.