Kuuden vuoden aikana Mielenterveyden keskusliiton verkkokurssien suunnitteluun ja tuotantoon on osallistunut yli 600 ihmistä. Yksi heistä on Emilia Kursu, joka on ollut mukana uusimmalla Epävakaa kuin mustavalkea myrsky -kurssilla.

Kyseessä on itseopiskeltava verkkokurssi, joka keskittyy epävakaan persoonallisuushäiriön kanssa elämiseen.

− Kun joku toinen tietää kokemuksesta, mitä käyt läpi, huomaat, ettet olekaan enää ypöyksin. Jos oma panokseni kurssin suunnittelussa voi auttaa yhtäkin ihmistä jollain tavalla eteenpäin, on osallistumiseni silloin ollut merkityksellistä, Kursu sanoo.

Epävakaa persoonallisuushäiriö valikoitui uuden kurssin aiheeksi, sillä persoonallisuushäiriöillä on huomattavasti vahvempi häpeäleima kuin monilla muilla mielenterveysongelmilla. Stigmaa myös terveydenhuollon sisällä.

Emilia Kursun vastalääkkeet stigmalle ovat halu haastaa stereotypioita, avoimuus ja itsensä hyväksyminen.

− Häpeä ei paranna vaan lukitsee vanhoihin kaavoihin. Mitä vahvemmin ihminen pyrkii vapautumaan häpeästään ja sisäisestä stigmastaan, sitä todennäköisemmin myös ulkoinen stigma alkaa vähitellen murentua.

Persoonallisuushäiriön kanssa elävät leimataan helposti hankaliksi ihmisiksi ja esimerkiksi mahdottomiksi seurustelukumppaneiksi. Todellisuudessa kyseessä on ihminen, joka kokee ääretöntä yksinäisyyttä ja pelkää hylätyksi tulemista. Monella on taustalla myös traumakokemuksia. Epävakaaseen persoonallisuushäiriöön on saatavana hoitoa, mitä moni ei ehkä tiedä.

Verkkokurssit suunnitellaan itsekokeneiden ja ammattilaisten yhteistyössä

Mielenterveyden keskusliiton digipalveluiden asiantuntija Paula Paloheimo on ollut työstämässä itseopiskeltavia verkkokursseja yhdessä itse mielenterveysongelmia kokeneiden ihmisten kanssa.

− Omia mielenterveyden ongelmia ei ole helppoa itse tunnistaa. Sitten kun kuulee toisen, ihan tavallisen ihmisen kertovan omista ongelmistaan tai arjesta, voi yhtäkkiä syntyä ymmärrys, että tuohan kokee ihan samoja asioita kuin minä, Paloheimo sanoo.

Verkkokurssien suunnittelu käynnistyy aina ammattilaisten ohjaamilla kokemuskehittäjäpajoilla, joissa oman kokemuksen omaavat ihmiset kertovat, mikä aiheessa on oleellista ja mistä itse olisi kaivannut tietoa.

Kurssit on luotu sairastuneille arjen tueksi. Ne tarjoavat vertaistukea ja auttavat sanoittamaan, mitä sairaudet tuntuvat ja näyttäytyvät arjessa. Tästä myös monet ammattilaiset ovat antaneet kiitosta: mistään muualta ei saa vastaavaa tietoa, joka auttaa ymmärtämään asiakkaita ja potilaita.

Tällä hetkellä Mielenterveyden keskusliiton itseopiskeltaville verkkokursseille on osallistunut yhteensä yli 30 000 ihmistä. Monet heistä käyvät ensin kurssin ja tulevat myöhemmin tuottamaan toista kurssia, koska saivat itse apua ja haluavat auttaa toisia.

Järjestöjen tuki on muutakin kuin kriisiapua

Mielenterveysjärjestöt nousevat esiin usein silloin, kun puhutaan auttavista puhelimista ja ennaltaehkäisevästä työstä. Mielenterveyden keskusliitto tarjoaa kuitenkin sekä ammattilaisten että vertaisten tukea arkeen sairauden kanssa.

Ihmiset ovat myös tottuneet siihen, että saadakseen mielenterveysongelmiin tukea, täytyy jonottaa joko kriisipuhelimeen tai odottaa kuukausien päähän saatuja vastaanottoaikoja.

On tapauksia, jossa suurin tarve olisi vertaistuelle ammattiavun sijaan. Mielenterveyden keskusliiton itseopiskeltaville verkkokursseille voikin tulla vaikka kolmelta perjantaiyönä juhannusaattona.

−  Verkkokursseilla hankalia tunteita ei tarvitse pelästyä, vaan voi sulkea kurssin ja palata myöhemmin uudelleen. Vertaistuen mahdollisuutta ei ikään kuin menetä, vaikka ei pystyisikään kerralla ottamaan vastaan kaikkea, Paloheimo kertoo.