Tutkimus: Suomalaiset luottavat mielenterveysjärjestöihin, vaikka vain harvalla on niistä kokemusta
Yli puolet suomalaisista (57 %) on valmiita hakemaan mielenterveysjärjestöistä apua omaan mielenterveysongelmaansa ja hieman alle puolet (48 %) pitää järjestöjen tukea erittäin tärkeänä mielenterveyskuntoutujien hyvinvoinnille. Luottamusta lisäävät myönteiset näkemykset järjestöistä ja omissa sosiaalisissa suhteissa koettu luottamus.
Avun hakemisen valmiutta näyttävät lisäävän mielenterveysjärjestöjen tunteminen ja käsitys niiden toiminnasta, uskallus kertoa omasta mielenterveysongelmasta ja aiemmat positiiviset kokemukset avun hakemisesta ja saamisesta.
Hoitoon hakeutumisen valmiudessa ja luottamuksen kokemisessa näyttää olevan myös sosioekonomisia eroja.
– Erityisen huolestuttavaa on pienituloisissa kotitalouksissa asuvien muita pienempi todennäköisyys hakea apua. Tulos korostaa tuen ja palvelujen tarjoamisen tarvetta sekä taloudellisen tuen merkitystä haavoittuvassa asemassa oleville, sanoo erityisasiantuntija, VTT Päivi Rissanen Mielenterveyden keskusliitosta.
Huomionarvoista on, että todennäköisimmin apua järjestöistä hakisivat he, joilla ei ole ollut avun tarvetta ja jotka eivät ole hakeneet apua aiemmin sekä he, jotka ovat aiemmin saaneet apua riittävästi.
Epätodennäköisemmin apua hakisivat he, jotka eivät ole hakeneet apua tarpeesta huolimatta tai eivät ole saaneet riittävästi apua sitä haettuaan. Avun hakemista näyttäisivät siis vähentävän aiemmat kokemukset apua vaille jäämisestä, johtuipa se itsestä tai palvelujärjestelmästä.
Numeroiden perusteella voi myös todeta, että mielenterveysjärjestöjä kohtaan tunnettu luottamus aktivoituu harvoin. Vain muutama prosentti suomalaisista tunnistaa osallistuneensa niiden toimintaan tai on mielenterveysjärjestön jäsen.
Mielenterveysjärjestöissä on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia
Mielenterveysjärjestöt voisivat nykyistä vahvemmin toimia muiden järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyökumppaneina mielenterveysongelmien hoidon kriisin ratkaisemisessa. Myös mielenterveyden edistämisen periaatepäätös korostaa eri sektoreiden yhteistyötä ja järjestöjen tärkeää roolia.
– Suomalaiset luottavat mielenterveysjärjestöihin organisaatioina, joten ne ovat optimaalisia yhteistyökumppaneita, sanoo järjestö- ja kehitysjohtaja Janne Jalava Mielenterveyden keskusliitosta.
Mielenterveysjärjestöjen osaamisen hyödyntäminen voi lisätä muiden alojen järjestöjen toiminnan mielenterveysvaikutuksia ja parantaa toimintaan osallistujien mielen hyvinvointia.
– Yhteistyö voisi tuoda uusia väestöryhmiä mielenterveysongelmia ennalta ehkäisevän toiminnan sekä korjaavan tuen ja avun piiriin. Samalla olisi mahdollista tuoda järjestötoimintaan osallistuminen osaksi kuntoutumista ja mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden arkea, Jalava toteaa.
– Vastaavia hyötyjä voisi nousta yhteistyöstä kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa.
Lisätietoja:
Tulokset perustuvat A-klinikkasäätiön Tutkimussarjassa (1/2025) julkaistuun artikkeliin. Tutkimus pohjautuu vuoden 2023 Mielenterveysbarometriin, johon vastasi 2 126 suomalaista. Tarkastelussa käytettiin Niklas Luhmannin systeemiteoreettista lähestymistapaa, jossa erotellaan luottamukset lajit: tuttuus, luottamus ja systeemiluottamus.
Rissanen, Päivi & Jalava, Janne: Hakisitko apua mielenterveysjärjestöstä? Suomalaisten luottamus mielenterveysjärjestöjä ja niiden toimintaa kohtaan. A-klinikkasäätiö: Tutkimussarja 1/2025.