Vuoden 2018 marraskuussa OECD julkaisi terveysraportin, jonka mukaan mielenterveysongelmat ovat Euroopan keskeisin kansanterveysongelma. Mielenkiintoiseksi raportin tekee se, että EU-maista kärkipaikkaa pitää Suomi.

18 prosentilla suomalaisista arvioidaan olevan jokin mielenterveysongelma. OECD arvioi mielenterveyden ongelmien kustannusten olevan Suomessa 5,3 prosenttia bruttokansantuotteesta, joka tarkoittaa sitä, että mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle vuosittain 11 miljardia euroa.

Suomessa toimii useita mielenterveysjärjestöjä, joilla kaikilla on hieman erilainen lähestymiskulma. Mielenterveyden keskusliitto ry on potilasjärjestö, jonka toiminnan perustana on paikallisyhdistykset ja niiden tekemä vapaaehtoisuuteen, vertaistukeen ja kokemusasiantuntijuuteen nojaava työ. Mieli ry on kansanterveys- ja kansalaisjärjestö, jonka toiminnan painopisteet ovat muun muassa kriisityössä, mielenterveyspoliittisessa vaikuttamisessa, tutkimuksessa ja koulutuksessa. Kolmas suuri toimija, Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry, on mielenterveyskuntoutujien omaisten ja -omaishoitajien valtakunnallinen edunvalvoja ja omaistyön asiantuntijaorganisaatio. Jako ei toki ole näin yksinkertainen, vaan toiminta lomittuu useilla aloilla eri järjestöjen kesken. Järjestöjen välistä yhteistyötä tehdään paljon ja eräs tärkeä yhteistyöverkosto on Mielenterveyspooli. Mielenterveyspoolin muodostavat suomalaisen mielenterveystyön keskeiset toimijat. Verkostossa on mukana lähes kaikki mielenterveysjärjestöt.

Kuluvana vuonna Mielenterveyspoolin ylivoimaisesti tärkein hanke on ollut Terapiatakuu-kansalaisaloite. Terapiatakuulla halutaan taata kaikille nopea pääsy mielenterveysapuun suoraan ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen. Kansalaisaloitteen takana on 24 suomalaista mielenterveysjärjestöä. Järjestöt lobbasivat hanketta koko alkuvuoden ja kannatusilmoitusten keräys huipentui heinäkuussa SuomiAreenan aikoihin, kun 50 000 kannatusilmoituksen raja ylittyi.

Mielenterveysjärjestöjen Terapiatakuu-kansalaisaloite luovutettiin eduskunnalle tiistaina 22. marraskuuta. Mutta työ on vielä kesken. Kansalaisaloitteella on takanaan mittava kansalaisten tuki. Nähtäväksi jää, kuinka se realisoituu päättäjien päätöksissä.

Järjestöt seuraavat tarkasti hallituksen suunnitelmia sote-uudistuksessa. Kansalaisten kannalta tärkeää olisi se, että palvelut saa yhdestä paikasta. Tämä vaatii sen, että saatavilla ovat eri alojen ammattilaiset ja että vastaanotolle pääsee myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Tulevaisuuden terveyskeskuksesta saatavilla täytyy olla kattavat sosiaali-, terveys-, suun terveys-, päihde-, neuvola- ja ehkäisevät palvelut. Myös mielenterveyspalvelut on nostettava edellä mainittujen palvelujen kanssa samalle tasolle. Terveyskeskuksesta on tehtävä paikka, jonne menemällä pääsee lääkärille tai muun alan ammattilaiselle ja tulee myös hoidetuksi. Tällä hetkellä vain puolet mielenterveyden häiriötä sairastavista saa tarvitsemaansa hoitoa, vaikka puolet suomalaisista kärsii mielenterveyden ongelmista jossakin vaiheessa elämäänsä.

Terapiatakuuta on arvosteltu siitä, että sen toteuttaminen on kallista. Kansalaisaloitetta tehtäessä arvioitiin, että terapiatakuun toteuttaminen maksaisi vuositasolla noin 35 miljoonaa euroa, joista noin 30 miljoonaa menisi uuden henkilöstön rekrytointiin ja loput täydennyskoulutukseen. Millaisen hintalapun päättäjät ovat valmiit laittamaan mielenterveydelle ja milloin se on liian kallista?

OECD:n laskelma on jo selvillä. Jos muistelemme edellisen hallituksen sote-uudistuksen tavoitetta, joka oli hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua ja tuottaa noin kymmenen vuoden aikajaksolla 3 miljardin euron säästöt, olisi jo pelkästään mielenterveyteen panostamisella merkittävä vaikutus terveydenhuollon menojen kehittymisessä.