Järjestöt ovat huolissaan kuntien soveltavan liikunnan tilasta ja tulevaisuudesta Valtion liikuntaneuvoston Soveltavan liikunnan tilanne kunnissa 2023 -selvityksen perusteella. Soveltavan liikunnan edellytysten ja palveluiden ylläpitäminen ja kehittäminen on tärkeä askel kohti kaikille avointa ja tasa-arvoista yhteiskuntaa. Näin voidaan merkittävästi parantaa toimintarajoitteisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden liikuntaedellytyksiä ja edistää heidän hyvinvointiaan ja osallisuuttaan kunnassa.

Soveltava liikunta on organisoitua liikuntaa tai liikuntaa edistävää toimintaa henkilöille, joiden on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai niiden sosiaalisiin tilanteisiin aiheuttaman vaikutuksen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan. Soveltavan liikunnan piiriin kuuluu noin 15 prosenttia Suomen väestöstä ja kohderyhmä kasvaa väestön ikääntyessä.

palveluita voidaan kehittää yhteistyössä

Me järjestöt kannustamme kuntia ylläpitämään ja kehittämään soveltavan liikunnan edellytyksiä seuraavasti:

1. Mahdollistamalla kaikkien kuntalaisten liikunnan harrastaminen tarjoamalla soveltavan liikunnan ryhmiä sekä myöntämällä etuuksia erityisryhmien omaehtoiseen liikkumiseen. Kuntien tarjoamien soveltavan liikunnan ryhmien määrät ovat vähentyneet viime vuosina. Liikuntaetuudet eivät poista soveltavan liikunnan ryhmien tarvetta, mutta ovat tärkeä liikkumisen kannustin niille, joiden mahdollisuudet osallistua ryhmämuotoiseen liikuntaan ovat rajalliset.
2. Tukemalla yhdistyksiä, jotka järjestävät soveltavaa liikuntaa. Pääosin vapaaehtoisvoimin toimivat sote-yhdistykset ovat tärkeitä soveltavan liikunnan asiantuntijoita ja liikuntaryhmien järjestäjiä. Tarjoamalla avustuksia, tiloja, välineitä ja ohjaajia yhdistyksille, voidaan täydentää kuntien soveltavan liikunnan tarjontaa.
3. Kehittämällä ulko- ja sisäliikuntapaikkojen esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Esteettömyydessä ei ole kyse vain liikkumisen esteettömyydestä; yhdenvertaisuus ei toteudu, jos liikuntapaikoille ei pääse, siellä ei pysty toiminaan tai ei osata toimia. Esteettömyys edistää kaikkien osallistumista ja sen toteutumista voidaan selvittää esimerkiksi säännöllisillä esteettömyyskartoituksilla.
4. Kuulemalla kohderyhmiä palveluiden kehittämiseksi. Järjestöissä on asiantuntijuutta soveltavan liikunnan käyttäjien tarpeista. Alle puolet (48 %) kunnista ilmoittaa, että kunnassa on soveltavaa liikuntaa käsittelevä yhteistyöelin ja noin 40 prosenttia kunnista järjestää säännöllisiä asiakas- tai asukaskuulemisia.
5. Edistämällä yhteistyötä lähikuntien ja hyvinvointialueiden kesken. Kuntien ja hyvinvointialueiden liikuntaneuvonnan kautta tavoitetaan erityisesti vähän liikkuvia, myös soveltavan liikunnan kohderyhmään kuuluvia. Kuntien ja hyvinvointialueiden on tärkeää ohjata asiakkaita yhdistysten liikuntatoimintaan. Lisäksi toimivia yhteistyön muotoja ovat uimahallien tai muiden esteettömien liikuntatilojen käytön tukeminen yli kuntarajojen.
6. Lisäämällä osaamista ja ymmärrystä soveltavasta liikunnasta. Erityisliikunnanohjaajien määrä on vähentynyt kunnissa ja harvassa kunnassa soveltava liikunta on osa kunnan liikuntastrategiaa. Kuntien tarjoama koulutus erityisryhmien tarpeista liikunnanohjaajille, hyvinvointikoordinaattoreille ja muille ammattilaisille sekä yhdistyksissä toimiville liikunnan vertaisohjaajille parantaa soveltavan liikunnan palveluiden laatua. Tietouden lisääminen eri liikkumismahdollisuuksista kannustaa kuntalaisia liikunnalliseen elämäntapaan.

Soveltavan liikunnan palvelut ovat velvollisuus

Soveltava liikunta ei ole strateginen valinta, sillä vammaisille henkilöille tulee taata yhdenvertaiset oikeudet urheiluun ja vapaa-ajantoimintaan YK:n vammaisyleissopimuksen mukaisesti. Kuntalain mukaan kunnan tulee edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.

Lisäksi liikuntalaissa on määritelty kunnan vastuulle luoda asukkaille yleiset edellytykset liikunnalle paikallistasolla järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen, tukemalla kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta sekä rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyminen kunnilta hyvinvointialueille näyttäisi aiheuttaneen haasteita kuntien soveltavan liikunnan järjestämiselle. Kunnat ovat antaneet kriittistä palautetta yhteistyöstä hyvinvointialueiden kanssa liittyen esimerkiksi palveluketjun toimivuuteen hyvinvointialueen terveys- ja kuntoutuspalveluista kunnan tarjoamiin soveltavan liikunnan palveluihin.

Me kansanterveys-, potilas- ja vammaisjärjestöt olemme huolissamme soveltavan liikunnan tulevaisuudesta. Kannustamme kuntia soveltavan liikunnan edellytysten ja palveluiden kehittämiseen järjestöjen kanssa, jotta kuntalaisten yhdenvertainen oikeus liikkumiseen toteutuu.

Aivoliitto ry
Aivovammaliitto ry
Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry
Epilepsialiitto ry
Hengitysliitto ry
Invalidiliitto ry
Lihastautiliitto ry
Liikehäiriösairauksien liitto ry
Mielenterveyden keskusliitto ry
Muistiliitto ry
Neuroliitto ry
Selkäliitto ry
Suomen CP-liitto ry
Suomen Luustoliitto ry
Suomen Nivelyhdistys ry
Suomen Paralympiakomitea ry
Suomen Reumaliitto ry
Suomen Sydänliitto

Lähteet:

Timo Ala-Vähälä. 2024. Soveltavan liikunnan tilanne kunnissa 2023. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2024:2.

Liikuntatieteellinen Seura & Sanastokeskus. 2023. Soveltavan liikunnan ja paraurheilun sanasto. Liikuntatieteellisen Seuran tutkimuksia ja selvityksiä, nro 23, 2023.

Valtiokonttori. Kuntien keskeiset tunnusluvut 2023.

Petteri Muukkonen ym. 2022. Matkalla kohti liikunnan yhdenvertaisuutta – työkaluja monialaiseen liikuntasuunnitteluun. Helsingin yliopisto.

THL. 2024. TEA-viisari. Liikunnan edistäminen strategioissa.