Mielenterveyden keskusliitto, mielenterveysongelmia itse kokeneiden ihmisten valtakunnallinen järjestö, on tällaisesta kehityksestä äärimmäisen huolissaan.

Soteuudistuksen tavoitteena on muun muassa turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut hyvinvointialueella asuville ja parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta.

Pohjois-Pohjanmaalla ollaan suunnitelmien valossa menossa aivan toiseen suuntaan.

Soteuudistuksessa poliittisesti suurimpia intohimoja on herättänyt tavoite hillitä kustannusten kasvua. Vaalien lähestyessä näyttää siltä, että päättäjille raha ratkaisee ja päätöksiä valmistellaan lyhytnäköisesti ainoastaan taskulaskin kädessä, seurauksista piittaamatta.

Vuonna 2020 mielenterveyssyyt nousivat ensimmäistä kertaa tuki- ja liikuntaelinsairauksien ohi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen yleisimmäksi perusteeksi. Vuonna 2021 kolme prosenttia ei-eläkkeellä olevista työikäisistä eli noin 95 000 henkilöä sai sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriön takia.

Nämä ovat kylmiä lukuja, jotka päättäjien on otettava huomioon kaikilla hyvinvointialueilla. Todellisuudessa taloudellista säästöä on saatavissa juuri vähentämällä liian varhaista eläköitymistä ja sairauspoissaoloja. Siinä tärkein työkalu on helposti ja nopeasti saatava hoito, soteuudistuksen tavoitteiden mukaisesti.

Mielenterveyden keskusliitto seuraa tilannetta huolestuneena. Onko odotettavissa, että hyvinvointialueilla toteutetaan raakaa keskittämistä pelkästään taloudellisin tavoittein? Siitä kärsivät eniten mielenterveysongelmiensa kanssa ponnistelevat kansalaiset.

Lisätietoja:

Tarmo Raatikainen, puheenjohtaja, Mielenterveyden keskusliitto, 041 5483 605
Olavi Sydänmaanlakka, toiminnanjohtaja, Mielenterveyden keskusliitto, 050 363 9920