Nuorten kuntoutuksen aikaista toimeentuloa ei saa heikentää
Elokuun 2024 alussa päättyi kaksi lausuntokierrosta, joihin liittyen myös Mielenterveyden keskusliitto antoi lausuntonsa (lausunto kesäkuulta ja lausunto elokuulta). Ensimmäinen hallituksen esitys liittyi muun muassa Kelan 16–29-vuotiaille tarkoitetun nuoren ammatillisen kuntoutuksen Nuotti-valmennukseen. Hallitus ehdottaa, että Nuotti-valmennuksen ajalta ei jatkossa enää maksettaisi kuntoutusrahaa, ellei tapaamisen kesto matkoineen ole vähintään neljä tuntia – mikä harvoin Nuotti-valmennuksen kohdalla toteutuu. Toisessa hallituksen esityksessä ehdotettiin muun muassa Kelan kuntoutusrahaetuuksien alaikärajan nostamista nykyisestä 16 ikävuodesta 18 ikävuoteen. Keskityn tässä kirjoituksessa näihin kahteen kuntoutusrahaetuuksiin liittyvään muutokseen.
Hallituksen esityksissä kerrotaan, että 9 730 – siis lähes 10 000 – alle 18-vuotiasta nuorta sai vuoden 2023 aikana kuntoutusrahaa. Valtaosa sai nuoren kuntoutusrahaa. Vuonna 2023 nuoren ammatillisessa kuntoutuksessa oli 9 059 kuntoutujaa ja kuntoutusrahaa sai 7 550 nuorta. Valtaosa nuoren ammatillisen kuntoutuksen saajista on saanut Nuotti-valmennusta. Nämä muutokset koskettavat siis tuhansia 16–29-vuotiaita nuoria ja nuoria aikuisia.
Kelan kuntoutusrahaetuuksien ikärajan nostaminen 18 ikävuoteen ja kuntoutusrahan poistaminen Nuotti-valmennuksen ajalta lisäävät nuorten syrjäytymisriskiä ja väliinputoamista. Positiivista on se, että hallitusohjelman kirjauksesta poiketen jatkossakaan nuoren ammatilliseen kuntoutukseen ei vaadittaisi sairaus- tai vammadiagnoosia.
Kuntoutusraha pienentää syrjäytymisriskiä ja edistää toimintamahdollisuuksia
Varsinkin nuoren kuntoutusraha 16–19-vuotiaille on kohdannut kritiikkiä, jonka mukaan se passivoisi nuoria. Tutkimustulokset kertovat kuitenkin muuta. Yleisimmin nuoren kuntoutusrahaa maksetaan koulutuksen ajalle. Erään tutkimuksen mukaan nuoren kuntoutusraha on pienentänyt erityisnuorten syrjäytymisriskiä. Toinen tutkimus taas kertoo, että nuoren kuntoutusraha on edistänyt nuorten toimintamahdollisuuksia, vähentänyt taloudellista stressiä ja saanut nuoria korottamaan tavoitetasoaan.
Huomion arvoista on myös se, että Kelan seurantatutkimuksen mukaan aiempiin vuosiin verrattuna nuoren kuntoutusrahalta siirrytään aiempaa harvemmin työkyvyttömyyseläkkeelle. Eri sairausryhmissä on toki hieman eroavaisuuksia, ja esimerkiksi skitsofrenian perusteella nuoren kuntoutusrahaa saaneista yli puolet siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle.
Nuotti-valmennusta koskevassa hallituksen esityksessä todetaan, että kuntoutusrahaoikeuden poistuminen Nuotti-valmennuksen ajalta voi vähentää nuorten hakeutumista sen pariin. Tämä huoli on varmasti todellinen, koska toimeentulon turvaaminen kuntoutuksen ajalta on myös yksi tekijä, joka vaikuttaa kuntoutukseen motivoitumiseen ja sitoutumiseen. Kun ei tarvitse kantaa huolta siitä, miten saa laskut maksettua, on enemmän voimavaroja keskittyä kuntoutukseen.
Leikkaukset pahentavat nuorten tilannetta – lakiesitysten yhteisvaikutusten arviointi puuttui kokonaan
Tänä vuonna nuoren kuntoutusrahaan ja ammatillisen kuntoutuksen aikaiseen vähimmäismääräiseen kuntoutusrahaan on tehty jo 13 prosentin heikennys. Siksi tähän haavoittuvassa asemassa olevien nuorten ja nuorten aikuisten toimeentuloon kuntoutuksen aikana ei missään nimessä saa tehdä lisää heikennyksiä.
Tiedetään, että sairauspääryhmittäin tarkasteltuna mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ovat suurin syy sairauspäivärahan, työkyvyttömyyseläkkeen sekä nuoren kuntoutusrahan saamiselle. THL:n mukaan noin puolet aikuisiän mielenterveyshäiriöistä on alkanut jo ennen 14 vuoden ikää ja noin 75 prosenttia ennen 24 vuoden ikää. Näin ollen suhtautuisin vakavuudella siihen, että mielenterveysongelmia kokevien nuorten tilanne tulee huononemaan entisestään, jos leikkauksia ja heikennyksiä tehdään.
Kysymys kuuluukin, että kumpaa tilastoa haluamme kasvattaa; niiden nuorten määrää, jotka putoavat opiskelu- ja työelämästä ja tulevat syrjäytetyiksi yhteiskunnasta, vai niiden, jotka kuntoutusetuuksien ja kuntoutuksen avulla saavat koulutuksen ja pääsevät työelämään kiinni?
Erityistä huolta minussa herättää myös se, että sosiaaliturvaa sekä sosiaali- ja terveyspalveluja koskevien lakiesityksien kattavaa yhteisvaikutusten arviointia ei ollut saatavilla lausuntokierroksilla vaan se valmistuu myöhemmin syksyllä. Arviointi olisi pitänyt olla jo tehty, koska eri lakiesityksillä tulee olemaan merkittäviä yhteisvaikutuksia perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen.
