Miten suomalaiset kokevat mielenterveyspalveluiden saatavuuden muuttuneen hyvinvointialueiden myötä? Onko laadussa muutoksia? Entä kenelle sotepalveluissa tulisi kohdentaa lisäresursseja? Muun muassa näihin kysymyksiin saadaan vastauksia valtakunnallisen mielenterveysviikon aikana.

‒ Suomalaisten huoli haavoittuvassa asemassa olevien palveluiden leikkauksista on kasvanut. Pisimmät seurannat ovat 20 vuodelta, mutta tuoreissa tuloksissa kiinnostavaa on myös se, miten kokemukset ovat muuttuneet muutamassa vuodessa, kun hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa, sanoo Mielenterveyden keskusliiton erityisasiantuntija, tutkija Päivi Rissanen.

Mielenterveyden keskusliitto on tuottanut Mielenterveysbarometrin vuodesta 2005. Uusimpia tuloksia julkaistaan mielenterveysviikolla tiistaina 18.11. Samana päivänä Mielenterveyden keskusliitto järjestää kutsuvierasseminaarin eduskunnassa. Paneelikeskustelussa ovat mukana kokoomuksen, SDP:n, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton, RKP:n ja kristillisdemokraattien edustajat.

Päättäjille puhumassa ovat Päivi Rissasen lisäksi Mielenterveyden keskusliiton juristi Oskari Korhonen, Mielenterveysomaisten järjestö FinFamin toiminnanjohtaja Tiina Puranen sekä psykiatrian professori ja Terapiat etulinjaan -hankejohtaja Samuli Saarni.

Viikon teemana toipumisrauha

Mielenterveyden keskusliitto on järjestänyt valtakunnallista mielenterveysviikkoa vuodesta 1974, ja tänä vuonna viikon teema on toipumisrauha. Viikon aikana pureudutaan muun muassa siihen, miten suomalaista työelämää ja sen rakenteita tulisi kehittää toipumisrauhaa tukeviksi.

‒ Yhteiskunnassamme vallitsee melko armoton tahti, mikä ei kohtele sairastunutta hänen tarvitsemallaan tavalla. Mielenterveyden ongelmista toipumista ei voi kiirehtiä. Jokainen ansaitsee toipumisrauhan, tilan ja ajan olla rauhassa myös rikkinäinen, sanoo Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka.

Tällä hallituskaudella sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksista leikataan yhteensä 140 miljoonaa, mikä on yli kolmasosa avustuksista.  Järjestöt ovat osoittaneet huolensa sairastuneiden tilanteesta.

‒ Järjestöjen tuki ja palvelut ovat sellaisia, joita ei mikään muu toimija pysty tuottamaan. Tuen tarve ei katoa, eivätkä esimerkiksi kunnat pysty paikkaamaan tätä aukkoa, Sydänmaanlakka painottaa.

Lisätietoja:

Olavi Sydänmaanlakka

Toiminnanjohtaja

olavi.sydanmaanlakka@mtkl.fi

050 363 9920

Emma Nikka

Viestinnän asiantuntija

emma.nikka@mtkl.fi

040 718 5398

Lisätietoja Mielenterveysbarometrista:

Päivi Rissanen

Erityisasiantuntija

paivi.rissanen@mtkl.fi

050 433 6518