Mielenterveysongelmat estävät yhä vakuutuksen saamista
Mielenterveyden keskusliiton Mielenterveysbarometri selvitti edellisen kerran vuonna 2011, miten vakuutusyhtiöt suhtautuvat vakuutuksenottajan mielenterveysongelmiin ja niihin saatuun hoitoon. Kysely uusittiin barometrissa tänä vuonna.
Hoito-, sairauskulu- tai henkivakuutusta kertoi hakeneensa neljännes vastaajista, joilla itsellään on mielenterveysongelmia. Luku on sama kuin kymmenen vuotta sitten. Kielteisen päätöksen oli saanut puolet (49,5 %), kun kymmenen vuotta sitten kielteinen päätös oli tullut 43 %:lle hakijoista.
Tieto mielenterveysongelmien hoidosta ei enää estä vakuutuksen saamista läheskään yhtä usein kuin vuonna 2011. Silloin tieto psykoterapiassa käymisestä johti kielteiseen päätökseen lähes viidenneksellä (18 %) hakijoista, kun tänä vuonna kielteinen päätös tuli enää 8,4 %:lle psykoterapiaa saaneista hoito-, sairauskulu- tai henkivakuutuksen hakijoista.
Pankilta lainaturvaa sairauden, työttömyyden tai kuoleman varalle hakeneiden mielenterveyskuntoutujien osuus on kaksinkertaistunut viidestä prosentista yhteentoista prosenttiin. Hakemusten hylkäysprosentti mielenterveysongelmien vuoksi on säilynyt käytännössä ennallaan: 29 % vuonna 2011 ja 28 % vuonna 2021. Sen sijaan hylkäysprosentti psykoterapian vuoksi laski: 7 % vuonna 2011 ja 5 % vuonna 2021.
Mielenterveyden keskusliiton Mielenterveysbarometrissa kysyttiin myös mielenterveystyön asiantuntijoiden näkemystä. Psykiatreista ja psykologeista 74 % suhtautui kielteisesti siihen, että vakuutus- tai lainaturvahakemuksia voidaan hylätä mielenterveysongelmien vuoksi. Kuitenkin lähes viidennes (18 %) ei osannut tai halunnut ottaa kantaa.
Psykoterapian suhteen ammattilaisten kanta oli sangen yksiselitteinen. 95 % oli sitä mieltä, että vakuutus- tai lainaturvahakemuksia ei ole oikeutta hylätä psykoterapian vuoksi. Kantansa jätti kertomatta vain 4 %.
Yksilöllisyys ja asiakasviestintä kunniaan
− On toki kohtuutonta, jos tieto mielenterveysongelmasta johtaa yhä useammin vakuutus- tai lainaturvahakemuksen hylkäämiseen. Lähtökohtaisesti ei pitäisi lukea haitaksi sitä, että ihminen on tietyssä elämäntilanteessa tarvinnut apua ja sitä hakenut ja saanut, toteaa sosiaalityön asiantuntija Riikka Mettälä Mielenterveyden keskusliitosta.
− Hakijoiden tilanteet ovat aina yksilöllisiä ja sellaisina niitä tulee myös käsitellä.
− Positiivista on se, että tieto psykoterapiasta ei enää niin usein aiheuta hakemuksen hylkäämistä. Tämä saattaa osaltaan vähentää pelkoa hakea hoitoa mielenterveysongelmien vuoksi, Mettälä arvioi ja muistuttaa asiakasviestinnän merkityksestä:
− Kiinnittäisin huomiota mahdollisimman selkeään tiedottamiseen ja asiakasneuvontaan esimerkiksi vakuutusten ehdoista ja myöntämisen edellytyksistä. Hakijoille tulee usein yllätyksenä, miten erilaiset ehdot ja kriteerit eri yhtiöillä on.
Lisätietoja:
Mielenterveysbarometri
Mielenterveysbarometri on valtakunnallinen selvitys mielenterveysongelmiin liittyvistä asenteista sekä palveluihin ja hoitoon liittyvistä näkemyksistä. Vastaajina ovat yleisö (TNS Kantarin kuluttajapaneeli), mielenterveysongelmia itse kokeneet ihmiset sekä mielenterveysalan ammattilaiset (psykiatrit, psykologit). Mielenterveyden keskusliitto on julkaissut barometrin vuodesta 2005, nykyisin joka toinen vuosi.