Mielenterveysbarometrin vastaajat arvioivat tänä vuonna ensimmäistä kertaa, miten tärkeää heille on erilaisten avun muotojen saatavuus mielenterveysongelmien hoitamisessa. 18–30-vuotiaat pitivät yleisesti kaikkia tukimuotoja tärkeämpänä kuin yli 30-vuotiaat. Merkittävimmät erot ikäryhmissä näkyvät siinä, miten tärkeänä pidetään digitaalisia tukimuotoja.

Tärkeänä tai erittäin tärkeänä digitaalisten omahoito-ohjelmien saatavuutta pitää jopa 70 % 18–30-vuotiaista. Niitä pidettiin yhtä tärkeänä kuin lääkehoitoa. Yli 30-vuotiailla vastaava luku on 51 %. Tekstipohjaisen nettiterapian saatavuutta tärkeänä tai erittäin tärkeänä pitää 63 % 18–30-vuotiaista ja 47 % yli 30-vuotiaista.

”Kun digitaaliset palvelut koetaan yhtä tärkeiksi kuin lääkkeet, on selvää, että niiden saatavuus ja laatu vaikuttavat suoraan kansalaisten ja erityisesti nuorten kokemukseen mielenterveyden hoidosta. Mielenterveyspalveluiden pitää uudistua sukupolvien mukana. Kansalaiset odottavat joustavia ja helposti saavutettavia tukimuotoja. Tämä antaa vahvan viestin myös päättäjille: digitaalisesti tuettuihin mielenterveyspalveluihin kannattaa panostaa”, sanoo psykiatrian professori, Terapiat etulinjaan -hankejohtaja Samuli Saarni.

Järjestöjen tuki, lyhytterapiat ja pitkät psykoterapiat samalla viivalla

Tärkeimpinä avun muotoja kansalaisille olivat kasvokkaiset lyhytterapiat, pitkät psykoterapiat sekä järjestöjen tuki. Näitä pidettiin keskenään lähes yhtä tärkeinä ikäryhmästä riippumatta.

Kaikkein tärkeimpänä apuna pidettiin kasvokkaista lyhytterapiaa, jota 78 % kaikista vastaajista piti vähintäänkin tärkeänä. Pitkäkestoista psykoterapiaa, josta maksetaan omavastuu, tärkeänä piti 75 % vastaajista. Järjestöjen tarjoamaa tukea piti tärkeänä 74 % vastaajista.

”Tulokset osoittavat, että mielenterveysongelmia ei ratkaista korjaamalla vain yhtä osaa palveluketjusta. Meidän on varmistettava, että yhteiskunnassa on saatavilla laajasti monipuolisia tuki- ja hoitomuotoja kansalaisten erilaisiin tarpeisiin. Järjestöjen ennaltaehkäisevällä ja sairastuneen arkea tukevalla työllä, digitaalisilla omahoito-ohjelmilla, lyhytterapialla ja pitkällä psykoterapialla on jokaisella tärkeä paikkansa”, sanoo Saarni.

Lisätietoja:

Janne Jalava,
järjestö- ja kehitysjohtaja, dosentti
Mielenterveyden keskusliitto
janne.jalava@mtkl.fi, p. 040 350 1538

Samuli Saarni,
psykiatrian professori, Tampereen yliopisto
hankejohtaja, Terapiat etulinjaan, HUS
samuli.saarni@tuni.fi, p. 040 574 6119