Mielenterveysbarometri 2021: Sairaus leimaa vahvemmin kuin ennen
Neljä viidestä mielenterveyshäiriöön sairastuneesta koki, että mielenterveysongelmat leimaavat edelleen ja 58 % raportoi muiden ihmisten välttelevän. Hoitoon hakeutumista on hävennyt yli kolmannes (36 %).
Luvut ovat nousseet vuodesta 2019. Silloin mielenterveysongelmien koki leimaavan hieman alle puolet (47 %). Muiden välttelystä kertoi ja hoitoon hakeutumista häpesi 30 %.
Tämä vuosi oli 16 vuoden seurannan aikana myös ensimmäinen, kun mielenterveysongelmia itse kokeneiden arvio täysivaltaisuudestaan yhteiskunnan jäseninä oli pudonnut pienemmäksi kuin väestön ja mielenterveysalan ammattilaisten arvio asiasta.
− Yksiselitteistä syytä on vaikea löytää. Näyttäisi siltä, että vaikka yleisellä tasolla mielenterveysongelmista puhumisen kynnys on madaltunut ja asenteet kohentuneet, arkisissa käytännön tilanteissa valmius kohdata mielenterveysongelmia ei olekaan samalla tasolla, sanoo toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka Mielenterveyden keskusliitosta.
Hän on huolissaan erityisesti stigman vaikutuksesta hoitoon hakeutumiseen. Hänen mukaansa nyt tarvitaan samaa eetosta kuin 1990-luvulla onnistuneeksi osoittautuneessa itsemurhien ehkäisyohjelmassa. Keskeistä oli lisätä matalan kynnyksen palveluja.
− Myös nyt palvelut on vietävä ihmisten käytännön arjen tasolle. Hoitoon hakeutumista pitää helpottaa ja nopeuttaa siten, ettei tilannettaan joudu liikaa perustelemaan tai selittämään päästäkseen ammattilaisen puheille. Tämähän on terapiatakuun keskeinen periaate, Sydänmaanlakka sanoo.
Barometri tarkensi asenteita arkisiin tilanteisiin
Mielenterveysbarometrin 16 vuoden seurannan mukaan yleiset asenteet mielenterveyden häiriöihin sairastuneita kohtaan ovat kohentuneet.
Väestötasolla tästä kertoo muun muassa ns. Nimby-mittari (Not In My Backyard). Sen mukaan 18 % väestöstä ei haluaisi mielenterveyskuntoutujia naapuriksi. Eniten heitä oli 32 % vuonna 2006. Mielenterveyskuntoutujien kohtaamista pelkää vielä 11 % väestöstä.
Asenteita tutkittiin myös vertaamalla väestön ja mielenterveysammattilaisten vastauksia toiminnasta joissakin arkielämän tilanteissa.
Koko väestöstä 42 % olisi valmis ottamaan puolisokseen henkilön, jolla on mielenterveysongelmia, mutta vain joka neljäs olisi valmis antamaan lapsensa hänen hoidettavakseen. Ammattilaisten asenteet olivat huomattavasti myönteisemmät: 81 % olisi valmis avo- tai avioliittoon ja 70 % olisi valmis antamaan lapsensa hoidettavaksi.
Työkaveruus aiheutti huomattavasti vähemmän pelkoja ja ennakkoluuloja. Väestöstä kolme neljästä ja ammattilaisista 98 % olisi valmis valitsemaan työtoveriksi henkilön, jolla on mielenterveysongelmia.
Lisätietoja:
Mielenterveysbarometri
Mielenterveysbarometri on vuodesta 2005 ilmestynyt selvitys mielenterveysongelmiin liittyvistä asenteista ja leimautumisesta, hoidon ja palvelujen tilasta sekä vuosittain vaihtelevista erikoisteemoista. Barometria julkaisee Mielenterveyden keskusliitto ja vastaajia ovat mielenterveysongelmia itse kokeneet ihmiset (405), mielenterveysalan ammattilaiset (659) sekä väestö (2231).