Festarit, mökkireissu, terassi-ilta. Kaikki mukavaa lomatekemistä. Kaikki myös tilanteita, joihin usein liittyy alkoholi. Lomalla rentoutuessa ja elämästä nauttiessa alkoholi on usein mukana tavalla tai toisella. Joskus loman juomatottumukset voivat jäädä myös osaksi arkea. Mistä tietää, milloin kyse on tavasta ja milloin riippuvuudesta?

Jos lomalla on tullut nautittua alkoholia useammin kuin tavallisesti, saattaa loman päätyttyä huomatakin iltaisin nautitun lasin viiniä, saunaoluen tai niin sanotun ”rentoutusannoksen” jääneen lähes päivittäiseksi osaksi arkea. Tällainen käyttö ei välttämättä tunnu ongelmalta, jos työt ja muut velvollisuudet tulee jotenkuten hoidettua. Omaa liikakäyttöä voi olla vaikea tunnistaa myöskään toisiin vertaamalla. Ainahan löytyy joku, joka käyttää vielä enemmän.

Tavasta riippuvuuteen – missä menee raja?

Tässä vaiheessa kyse voi olla vielä tavasta. Tottumus ottaa lasillinen illalla syntyy helposti. Tapa ei sinänsä vielä ole riippuvuutta, mutta sillä on taipumus vakiintua, ja riippuvuus voi syntyä myös pieniin määriin. Suhde alkoholiin onkin oleellisempaa kuin alkoholinkäyttö itsessään: voitko jättää saunakaljan ottamatta?

Alkoholiriippuvuus ei tarkoita pelkästään jatkuvaa humalassa olemista. Se voi ilmetä myös pakonomaisena tarpeena juoda, vaikka pieniä määriä. Vaikeus lopettaa tai rajoittaa juomista yrityksistä huolimatta on tyypillinen merkki riippuvuudesta. Riippuvuudesta voivat kertoa myös vieroitusoireet tai juomisen jatkuminen siitäkin huolimatta, että se aiheuttaa haittaa ihmissuhteille tai taloudellisia vaikeuksia.

Jos huomaat, että ajatus alkoholittomasta päivästä herättää levottomuutta tai tunnet, ettet enää itse ohjaa juomistasi, on hyvä pysähtyä miettimään tilannetta. Riippuvuus ei ole häpeä, mutta siihen kannattaa hakea apua.

Kohti parempaa oloa

Hyvä uutinen on, että sekä tapaa että riippuvuutta voi muuttaa. Ensimmäinen askel on arvioida omaa käyttöään rehellisesti. Pitääkö viikonloppuna olla päihtynyt? Voisiko rentoutua ilman alkoholia? Alkoholi voi liittyä myös esimerkiksi itsensä palkitsemiseen tai lohduttamiseen, usein myös tylsyyden tai yksinäisyyden pakenemiseen. Joku voi turruttaa alkoholilla masennusta, vaikka se saattaa samaan aikaan voimistaa oireita.

Yksin ei tarvitse pärjätä. Järjestöistä voi saada monenlaista matalan kynnyksen apua päihde- ja muihin riippuvuuksiin. Terveydenhuollossa ja mielenterveyspalveluissa voidaan arvioida tilannettasi ja pohtia yhdessä, minkälaista tukea tarvitset. Keskustelu ammattilaisen kanssa voi auttaa näkemään tilanteen selkeämmin ja rakentamaan polkua kohti parempaa oloa.

Alkoholiongelmien hoidossa myös vertaistuki on usein tehokasta. Vertaisen kanssa keskustelu voi auttaa näkemään, että muutos on mahdollinen, ja myös raitis elämä on elämisen arvoista.

Älä jää huolesi kanssa yksin – apua on saatavilla

Mielenterveyden keskusliitto
Valoa-chat arkisin klo 12–15.
Keskustele mielenterveyden ammattilaisen kanssa anonyymisti luottamuksella.

Ehyt ry, päihdeneuvonta
Maksuton puhelin avoinna ympärivuorokauden.
0800 900 45

Nimettömät alkoholistit
Auttava puhelin klo 9-21: 09 750 200
Tukiryhmiä kasvokkain ja verkossa.

Elina Kinnunen

Asiantuntija

elina.kinnunen@mtkl.fi

040 169 9775