Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistysten toiminta on oiva esimerkki kohtaavasta työstä. Siitä huolimatta suuret leikkaukset STEA-avustuksiin tulevat näkymään mielenterveysyhdistysten toiminnassa paikallisella ja alueellisella tasolla, kirjoittaa liiton kehitysjohtaja Janne Jalava.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen ja säätiöiden avustusten myöntämisperusteita täsmennettiin 13.8. asetusmuutoksella. Olennaista asetusmuutoksessa on se, että kohtaavaa asiakastyötä painotetaan aiempaa enemmän. Toisaalta jo nykyisin noin 70 prosenttia STEA-avustuksilla rahoitetusta toiminnasta on kohtaavaa asiakastyötä. Asetukseen kirjatut muutokset vaikuttavat eniten keskus- ja kattojärjestöjen rahoitukseen, joka vähenee nykyisestä merkittävästi. Valtionavustusta voidaan kuitenkin edelleen myöntää niille, jos ne tekevät kohtaavaa työtä ja tai niiden toiminta on olennaista toisen järjestön kohtaavan toiminnan järjestämiselle.

Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistyksille itse asetuksen sisältö ja uudet kriteerit eivät täten luo toiminnallisesti suuria haasteita. Meidän jäsenyhdistyksemme ovat oiva esimerkki nimenomaan kohtaavasta asiakastyöstä. Kaikki matalan kynnyksen toiminta, erilaiset ryhmätoiminnot ja yksilölliset toiminnot ovat suoraan kohtaavaa asiakastyötä. Myös vapaaehtoisten ja kokemusasiantuntijoiden kouluttaminen sekä heidän tukenaan toimiminen lisäävät aidon kohtaamistyön määrää.

Suurempi haaste voi liittyä kuitenkin leikattavien avustusten määrään. Avustusten kokonaismäärä vähenee ensi vuoden myötä puoleen siitä, mitä se oli ennen nykyistä hallituskautta. Syksyn avustushakemuksia tehtäessä kaikkien on tarkasti seurattava asetusmuutoksen, uusien kriteerien ja STEAn hakuohjeen sisältöjä. Toisin sanoen toimintaa pitää – mikäli sitä ei ole jo tehty – hyvin huolellisesti suunnitella nimenomaan näiden mukaiseksi.

Lisäksi oman haasteensa ainakin näillä näkymin luo hyvinvointialueille jaettavaksi siirrettävät 25 miljoonaa. Miten ne jakautuvat ja millainen niiden hakuprosessi on? Tähän ei vielä ole täsmällisiä askelmerkkejä. Joka tapauksessa nämä avustukset luovat myös jäsenyhdistyksillemme mahdollisuuden menestyä tässä jaossa. Eli voi hyvin olla, että paikallisella ja alueellisella tasolla tulee syksyn niin sanotun normaalin avustushaun jälkeen toinen hakukierros, johon kannattaa satsata täysillä. Vaikka kyse on nyt vuoden kokeilusta, on mahdollista, että hyvinvointialueiden kautta jaettavasta rahoituksesta tulisi pysyvä tapa toimia.

Vaikka asetus ja kriteerit painottavat nimenomaan kohtaavaa asiakastyötä, ovat tulevat leikkaukset niin suuria, että ne näkyvät tavalla tai toisella paikallisella ja alueellisella tasolla myös suhteellisen suurina.

Janne Jalava

Järjestö- ja kehitysjohtaja

janne.jalava@mtkl.fi

040 350 1538