Kyse ei ole marginaaliryhmästä – jotakin mielenterveyden häiriöitä sairastaa tänäkin vuonna Suomessa noin viidennes väestöstä eli yli miljoona ihmistä.

Mielenterveyden keskusliiton Mielenterveysbarometrin mukaan jo viime vuonna suomalaisten luottamus mielenterveyspalvelujen laadusta oli romahtanut ja kokemuksia palvelujen saatavuudesta on viime vuosina leimannut lähinnä epätietoisuus.

Tiiviillä ja toimivalla yhteistyöllä sairastunut saisi hoitoa ja kuntoutusta palvelujärjestelmästä eli hyvinvointialueilta ja kunnista ja tukea arjessa selviytymiseen järjestöiltä, sekä ennen hoitoa että sen jälkeen.

‒ Resurssit niukkenevat rajusti, kun sekä järjestöiltä että palvelujärjestelmästä leikataan. Vain yhteistyön avulla pystymme varmistamaan sairastuneille riittävän hoidon ja arjen tuen, Eveliina Lafghani sanoo.

Lafghani muistuttaa, että leikkaukset vaikeuttavat mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden ihmisten arkea, taloudellista tilannetta ja hoitoon pääsyä.

‒ Kaikki tämä vaikuttaa negatiivisesti toipumiseen ja kykyyn elää sairauden kanssa. Jokaisella tulee olla oikeus hyvään mielenterveyteen ja hyvään elämään, Lafghani sanoo.

Esimerkkejä yhteistyöstä löytyy jo

‒ Hyvä esimerkki toimivasta yhteistyöstä on Varsinais-Suomen hyvinvointialueella Kompassisairaala, jonka suunnittelussa järjestöt ovat olleet alusta asti mukana. Yhteistyö näkyy ja mahdollistaa saavutettavuuden sekä potilaille että läheisille, kertoo Mielenterveyden keskusliiton kehitysjohtaja Janne Jalava.

Myös Pohjois-Savon hyvinvointialueella Kuopion uuteen psykiatriseen Linja-sairaalaan on tulossa mielenterveysjärjestöjen Midas-ryhmän tuottamaa ryhmätoimintaa.

Mielenterveyden keskusliitto tekee yhteistyötä kuntien kanssa nuorten aikuisten Skutsi kuulee -luonto-ohjelman kautta. Vuoden vaihteessa liiton palvelut viedään kansalliseen palvelutietovarantoon, jonka hyvinvointialueet ottavat käyttöön ensi vuonna. Liiton jäsenyhdistyksiä puolestaan löytyy jo Lähellä.fi-palvelusta.

‒ Me jatkamme aluetyötä ja yhteistyön kehittämistä hyte-alueiden kanssa. Sen avulla teemme palvelumme suomalaisille entistä tutummiksi ja pystymme myös kehittämään paikallisia mielenterveysyhdistyksiä, Jalava sanoo.

Sairastuneiden arkea vaikeuttavia säästöjä:

• 2024 asumistuen määrä on vähentynyt kaikilla tuen saajilla
• 2024 työttömyysetuudesta on poistettu sekä suojaosuus että lapsikorotukset
• 2024 toimeentulotuessa kiristetty asumismenojen huomioimista
• 2025 mittavat korotukset terveydenhuollon asiakasmaksuihin ja suunnitelmien mukaan myös lääkkeiden alkuomavastuuosuuteen
• 2025 suunnitelmissa perusterveydenhuollon hoitotakuun pidentäminen yli 23-vuotiaille kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen

Sote-järjestöjen leikkaukset osuvat isosti myös Mielenterveyden keskusliittoon, jonka yleisavustuksesta leikataan vuonna 2025 19 prosenttia. Tämä tarkoittaa lähes 350 000 euroa.

Mielenterveysbarometrin tuloksia

• Suomalaisten luottamus mielenterveyspalvelujen laatuun laski roimasti jo ennen hyvinvointialueiden nykyistä kriisiä. 2021 palveluja piti laadukkaina 52 % ja vuonna 2023 enää 38 %.
• Viime vuonna 39 % arvioi mielenterveyspalveluiden saatavuuden heikentyneen.
• Näkemykseen palvelujen laadusta ja saatavuudesta vaikuttaa myös asuinpaikka. Kriittisimmät mielipiteet laadusta ovat pääkaupunkiseudulla ja saatavuudesta Itä- ja Pohjois-Suomessa.
• Suomalaiset luottavat mielenterveysjärjestöjen tukeen. 77 % pitää järjestöjen toimintaa sopivana keinona mielenterveysongelmien hoitamiseen. Lääkehoidon kohdalla sama luku on 72 %.
• Järjestöt ovat kuitenkin tuttuja vain joka toiselle suomalaiselle, sillä 48 % on kuullut mielenterveysjärjestöjen toiminnasta mutta ei tunne sitä.
• 56 % hakisi mielenterveysongelmia itse kohdatessaan apua alan järjestöstä.
• 28 % osaa nimetä jonkin mielenterveysjärjestön ja 10 % ei ole koskaan kuullutkaan mielenterveysjärjestöistä.

Lisätietoja:

Eveliina Lafghani, puheenjohtaja, Mielenterveyden keskusliitto, eveliina.lafghani@mtkl.fi, 050 522 7632

Janne Jalava, kehitysjohtaja, Mielenterveyden keskusliitto, janne.jalava@mtkl.fi, 040 350 1538