Hyvinvointiin tähtäävä luonto-ohjelma on investointi, ei kuluerä
Mikä on tehokas ja tutkittu hyvinvoinnin edistäjä, mutta sen käyttö ei maksa juuri mitään?
Luonto.
Luonto on tutkitusti yksi tehokkaimmista tavoista vahvistaa mielen hyvinvointia, lisätä aktiivisuutta ja vähentää stressiä. Luontosuhteen vahvistuessa luonnon hyvinvointivaikutukset näkyvät parempana jaksamisena sekä esimerkiksi hoidon tarpeen vähenemisenä. Sen myötä syntyy myös merkittäviä säästöjä yhteiskunnalle. Skutsi kuulee -ohjelmassa teemme juuri tätä. Kun nuoret aikuiset pääsevät luontoon matalalla kynnyksellä, ohjatusti ja yhteisöllisesti, vaikutukset näkyvät sekä hyvinvoinnissa että euroissa.
Tutkimusten mukaan luontoympäristö laskee stressiä, rauhoittaa hermostoa, parantaa mielialaa ja suojaa masennukselta. Se lisää fyysistä aktiivisuutta ja palautumista sekä vähentää ahdistuneisuutta ja kognitiivista kuormitusta. Sitran Terveyttä, hyvinvointia ja kustannussäästöjä luonnosta -julkaisussa todetaan, että luontoympäristöjen hyödyntämisellä on monia merkittäviä myönteisiä vaikutuksia. Niiden avulla voidaan tutkitusti ehkäistä mielenterveyden häiriöitä sekä sydän- ja verisuonitauteja ja mahdollisesti hengityselinsairauksia. Lähiluonto myös houkuttelee liikkumaan, mikä tukee sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä. Näyttö luontoympäristöjen hyödyistä aikuisten mielenhyvinvoinnille on vahvaa, ja kun mukaan luetaan vielä stressin väheneminen ja mielialan parantuminen, olisi tutkittua tietoa syytä soveltaa etenkin mielenterveyden haasteiden ehkäisyssä. Sitra korostaa, että luontoympäristöjen terveysvaikutukset ovat niin merkittäviä, että niiden taloudellinen arvo on huomattava osa kansanterveyden kokonaisuutta.
Miksi sitten luontolähtöinen toiminta on kustannustehokasta?
Luontolähtöinen toiminta, kuten Skutsi kuulee -ohjelman retket, ohjatut luontokokemukset ja yhteisölliset ja osallisuutta lisäävät metsähetket ovat kustannustehokkaita, koska luonnon hyvinvointivaikutukset ovat saatavilla ilman kalliita rakenteita, laitteita tai tiloja. Tarvitaan vain osaavaa ohjausta, turvallinen ympäristö ja mahdollisuus osallistua matalalla kynnyksellä. Kustannuksiltaan pienillä panostuksilla voidaan saada suuria vaikutuksia.
Sitran mukaan mielenterveyden häiriöt, masennus mukaan lukien, maksavat yhteiskunnalle arviolta 11 miljardia euroa vuodessa. Kun luontoon pääsy vähentää stressiä ja masennusoireita, pienikin muutos väestötasolla tuo valtavia säästöjä. Haasteiden ennaltaehkäisy on aina halvempaa kuin syntyneiden vaurioiden korjaus.
Skutsi kuulee on ennaltaehkäisevää ja korjaavaa, ei-hoidollista mielenterveystyötä. Sen vaikutukset perustuvat matalaan kynnykseen lähteä luontoon, ohjaukseen ja sen myötä syntyviin turvallisiin ja sosiaalisiin luontokokemuksiin. Toiminta ehkäisee syrjäytymistä, yksinäisyyttä ja mielenterveyden kuormitusta sekä lisää arjen aktiivisuutta ja palautumista ilman kalliita investointeja. Samalla tavoitamme työssämme nuoria aikuisia, joiden hyvinvointiin panostaminen tuottaa pitkän aikavälin hyötyjä meneillään olevassa mielenterveyskriisissä. Kun kunnat ja valtio tukevat luontolähtöisiä ohjelmia, ne säästävät tulevaisuuden rahaa ja rakentavat hyvinvoivaa, toimintakykyistä yhteiskuntaa.
Mikä on Skutsi kuulee?
Skutsi kuulee on mielen hyvinvointia vahvistava luonto-ohjelma 18–35-vuotiaille nuorille aikuisille, jotka haluavat tutustua luontoon sekä sen mahdollisuuksiin vahvistaa hyvinvointia.
