Tarvitsemme empatiataitoja jatkuvasti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Empatia on aitoa uteliaisuutta ja kiinnostusta toista ihmistä kohtaan, minkä myötä tasa-arvoinen ja avarakatseinen kohtaaminen sekä keskustelu on mahdollista. Empatiataidot ovat keskeinen osa luotettavien, turvallisten ja vakaiden ihmissuhteiden muodostumista. Empatiaa voi osoittaa sanoin ja elein, ja näin viestiä ymmärrystä toisen tilanteesta. 

− Empaattisessa kohtaamisessa kohtaa toisen ihmisen kaikkinensa, Mielenterveyden keskusliiton asiantuntija Tuija Nissinen sanoo. 

Toisen asemaan asettumista voi helpottaa, kun miettii, mitä itse tuntisi, jos olisi toisen tilanteessa. Lisäksi on hyvä pohtia, millaisia taustatekijöitä toisen tilanteeseen liittyy. Millaiset asiat voisivat vaikuttaa hänen kokemukseensa juuri nyt? Onko toinen esimerkiksi kertonut aiemmin olevansa kuormittunut tai vaikkapa nukkuneensa huonosti?  

Toisin kuin saatetaan ajatella, empaattisuus ei ole vain luonteen piirre, joka jollakin on ja toisella ei, vaan taito, jota voi kehittää. Nissisen mukaan ihmisen, joka ei ole saanut riittävästi empaattisia kohtaamisia lapsuuden ja nuoruuden aikana, empatiataitoihin voi jäädä puutteita, joita onneksi voi myöhemmälläkin iällä täydentää. 

− Parasta on, että me aikuisetkin voimme oppia empatiataitoja. Olipa minkä ikäinen tahansa, empatiataitoja opitaan olemalla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa, Nissinen korostaa. 

Empatiataitojen vahvistamiseksi on tärkeää opetella tunnistamaan omia asenteita ja oletuksia sekä tarkastella niitä kriittisesti. Reflektointi toisen kanssa voi auttaa ajatusten jäsentämisessä ja laajemman näkemyksen muodostamisessa eri asioista ja tilanteista.  

− Jos ei ole aivan varma tekikö oikean tulkinnan toisen tilanteesta, voi varmistaa asian kysymällä, peilaamalla kuulemaansa, Nissinen vinkkaa. 

Empaattisen kohtaamisen avain on rinnalla kulkeminen

Empatian merkitys vuorovaikutuksessa korostuu kohdatessamme mielenterveyden ongelmia kokevia ihmisiä. Kuten muutkin terveyteen liittyvät seikat, myös mielenterveys on kunkin henkilökohtainen asia, ja siksi aiheesta puhuminen vaatii luottamusta toiseen. Mielenterveyden ongelmiin voi liittyä myös häpeää ja ennakkoluuloja, minkä vuoksi empaattisuus on olennainen osa kohtaamista.  

Eri ympäristöissä toimiessa empatian merkitys mielenterveyden ongelmia kokevan elämään saa erilaisia sävyjä. Työympäristössä voi saada valtavasti voimavaroja, jos työyhteisössä suhtaudutaan ennakkoluulottomasti, ymmärtäväisesti ja sallivasti mielenterveyden ongelmiin. Jos ongelmia taas täytyy piilotella, voi kuormitus kasvaa äkkiä suureksi.  

− Jokaisen yhteisössä tulisi voida luottaa siihen, että tulee hyväksytyksi, kohdatuksi ja kuulluksi omana itsenään. Sairauslomalta palatessa työyhteisössä on hyvä selvittää, mitä nyt kuuluu, mitä pitäisi huomioida eli mistä jatketaan ja miten edetään, Nissinen sanoo. 

Sosiaali- ja terveyspalveluissa, ammattilaisen osoittama empatia vahvistaa mielenterveyden ongelmia kokevan kuulluksi ja nähdyksi tulemisen tunnetta, lisää luottamusta ja hoitoon sitoutuneisuutta. Ammattilaisen tulisi osoittaa ottavansa vastaanotolla asioivan kertomus tosissaan. Nissisen mukaan empatia edellyttää kohtaamiselta aikaa. Kun toinen kertoo tarinaansa, empatian osoittamisen kannalta on tärkeää pysähtyä kuuntelemaan, ei tarjota heti ratkaisuja. 

− Jos olet koko ajan nopean ajattelun tilassa, et ehdi millään empatiaan kiinni. Tämän sanominen on havahduttanut monia ammattilaisia, Nissinen kertoo. 

Läheisen osoittama empatia on yhtä lailla merkityksellistä nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kannalta, ja läheisissä ihmissuhteissa tavat osoittaa empatiaa voivat poiketa työ- ja palveluympäristöstä. Kosketus halauksen muodossa voi esimerkiksi olla keino myötäelää toisen tilanteessa ja auttaa lisäämään turvallisuuden ja hyväksytyksi tulemisen tunnetta. Lähisuhteessa empaattista kohtaamista saattaa mutkistaa läheisen oma hätä toisesta.  

− Myös hädän ja pelon tunteita on hyvä sanoittaa ja luoda uskoa, että kyllä tästä yhdessä selvitään. Läheisen voi olla hyvä hakea myös itselleen vertaistukea, Nissinen muistuttaa. 

Oli tilanne mikä tahansa, empaattisen kohtaamisen avain on rinnalla kulkeminen, ei toisen johdattaminen.  

− Vuorovaikutus ja kohtaaminen ovat ainoat keinot saattaa ihminen osaksi yhteisöä ja sinuiksi itsensä kanssa. Tarvitsemme kasvokkaisia, empaattisia kohtaamisia, Nissinen painottaa. 

Osallistu Hyvinvoinnin iltakouluun 

Hyvinvoinnin iltakoulussa 29.10. Empatia elämän voimavarana. Kyseessä on maksuton verkkoluento, jossa puhujana on Martta Holmevaara, KKT psykoterapeutti.