Erityisopettaja Arja Koponen tietää, millaisten haasteiden kanssa opiskelijat painivat.

− Henkinen ja fyysinen vire, motivaatio, oppimistekniikat ja yksilön oppimisen itsetunto vaikuttavat suuresti oppimiseen, Koponen sanoo.

Opiskelijoiden mielenterveyshaasteista ja uupumisesta puhutaan paljon. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen teettämän Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus KOTT:n mukaan psyykkistä kuormittuneisuutta kokevien korkeakouluopiskelijoiden osuus oli vuonna 2021 yli 50 prosenttia kaikista opiskelijoista.

Koposen mukaan uupuminen on tärkeää myöntää, jotta voi miettiä, mistä se johtuu ja mistä voi hakea tukea.

− Uupuneena kannattaa yrittää keskittyä vain hyvää mieltä tuottaviin asioihin. Jos edes vähäinen opiskelu tuottaa mielihyvää, voi opiskelija esimerkiksi edetä kevennetyn luku- tai työsuunnitelman mukaan, Koponen sanoo.

Haasteita opiskelijoille ei kuitenkaan aiheuta pelkästään uupumus. Monesti oppimistekniikassa on myös petrattavaa. Nuoriso- ja aikuisopiskelussa ulkoa opettelu ei Koposen mukaan riitä. Oman lisänsä soppaan tuovat myös mahdolliset oppimis- ja keskittymisvaikeudet.

− Niihin pitäisi mielestäni saada tukea kussakin opiskeluvaiheessa, myös aikuisopiskelussa, Koponen painottaa.

Oppimisvaikeuksia on monenlaisia ja ne ovat usein myös päällekkäisiä. Tällaisia ovat esimerkiksi lukivaikeus tai keskittymisvaikeuksia aiheuttavat ADHD ja ADD. Osa taas kärsii matematiikkaan liittyvistä hahmottamisvaikeuksista.

Koposen mukaan opiskelijan voi olla vaikea hyväksyä oppimisvaikeuksiaan, varsinkin, jos ne todetaan vasta nuorena tai aikuisena. Hyväksyminen on kuitenkin tärkeää, jotta voi olla valmis vastaanottamaan tukea.

− Haasteista ja oppimisvaikeuksista huolimatta aina voi ja kannattaa opiskella. On olemassa erilaisia kompensaatiokeinoja ja oppimistapoja, joista voi keskustella esimerkiksi erityisopettajan tai opinto-ohjaajan kanssa, Koponen muistuttaa.

Motivaatio kateissa ja opiskelutaidot ruosteessa

Yhdeksi merkittäväksi haasteeksi Koponen nimeää motivaation puutteen.

− Hyvä motivaatio on kaiken oppimisen ja opiskelun kivijalka. Motivaatio voi olla kadoksissa aiempien huonojen oppimiskokemusten takia, ja itsetunto opiskelijana voi olla heikentynyt. Opiskelija ei ole todennäköisesti saanut tarpeeksi ohjausta tai palkintoja, eli hyviä oppimiskokemuksia.

On tärkeää tehdä ero sisäisen ja ulkoisen motivaation suhteen.

− Jos opiskeltava asia ei kiinnosta henkilökohtaisesti, on syytä rakentaa ulkoisen motivaation polku. Antaa itselleen palkintoja, pala kerrallaan. Ehkä palkinnoksi riittää, että pääsee tentin läpi. Jos ei, palkintona voi olla jokin kiva tekeminen tentin jälkeen.

Motivaation ohella myös opiskelutaidot ja aikataulutus voivat olla hakusessa. Opiskelu on kuitenkin tietoista kognitiivista toimintaa, johon voimme Koposen mukaan itse vaikuttaa ja jota voi oppia.

Opiskelun ja aikataulujen suhteen kannattaakin tehdä suunnitelma ja aikatauluttaa työvaiheet kalenteriin.

− Psyykkiset prosessit eivät näy, eikä siksi aina tule ajatelleeksi, että jo ajatustyö ja aikatauluttaminen ovat aloittamista.

Aikatauluttamisessa Koponen neuvoo keskittymään kokonaiskuvaan: kuinka iso opiskeltava kokonaisuus on kyseessä ja kuinka paljon on oikeasti aikaa opiskella. Itseltään voi kysyä, onko realistista oppia asiat suunnitellussa aikataulussa. Vaikeimmille asioille kannattaa antaa eniten aikaa. Myös oppilaitoksen ulkopuolinen opiskelu on syytä kirjata kalenteriin.

Elämä ei saa kuitenkaan olla pelkkää pänttäämistä. Koponen muistuttaa, että aikatauluissa pitää olla joustovaraa. Ruoka- ja virkistystauot täytyy pitää, ja aikaa pitää olla myös harrastuksille ja ulkoilulle.

− Muu elämä on opiskelun aikana tärkeää, sillä se antaa voimaa ja energiaa opiskeluun.

Opiskelemista voi oppia

Jos tuntuu, ettei lukemisesta jää mitään päähän, tai kirjoittaminen takkuaa, on Koposella antaa konkreettisia neuvoja tilanteen korjaamiseksi.

− Erityisesti lukiossa opiskelijat tekevät sen virheen, että he lähtevät lukemaan kirjaa ensimmäisestä kappaleesta sana kerrallaan. Kuten aikataulutuksessa, lukemisessakin pitää ensin hahmottaa isot linjat.

Koposen mukaan aivot tykkäävät kokonaisuuksista. Lukutekniikoista hän mainitsee kerroksellisen lukemisen, jossa lukeminen aloitetaan otsikoiden ja kuvien silmäilyllä, sillä siten aivot saadaan aktivoitumaan aiheelle. Seuraavassa vaiheessa kappaleesta etsitään ydinvirke, ja tutkitaan, miten muut virkkeet avaavat ja tukevat tätä. Kaikki kappaleet käydään tällä tavoin läpi ja prosessoidaan samalla tekemällä omia muistiinpanoja. Omat muistiinpanot ja miellekartat lukemisen yhteydessä vahvistavat oppimista ja selventävät ajattelua.

Kirjoittamisen kanssa painiskelevat ovat varmasti törmänneet niin kutsuttuun valkoisen paperin kammoon, joka iskee usein silloin, kun haluaisi tuottaa heti lopullista ja valmista tekstiä. Koponen neuvookin käyttämään varsinaisen vastauspaperin – oli se sitten tietokoneella tai fyysisenä paperina – rinnalla apupaperia, jolle ajatuksia voi alkaa hahmotella kuvaksi tai ranskalaisiksi viivoiksi. Koponen suosittelee nimenomaan käsin kirjoittamista, sillä se on aivojen kannalta merkityksellisempää.

− Kannattaa lähteä liikkeelle helpoimmasta päästä, asioista, jotka tietää varmasti tai jotka ovat henkilökohtaisesti tärkeitä.

Jos taas kirjoittaminen yleisesti on vaikeaa, kannattaa kokeilla tajunnanvirtaharjoituksia, joiden avulla kirjoittamiskynnystä voi yrittää madaltaa. Harjoitustekstit voi repiä tai jättää omaan pöytälaatikkoon, niitä ei tarvitse näyttää kenellekään.

− Kirjoittaminen on ajatusten muuttamista kirjoitusasuun. Kaiken, mitä ajattelemme, voi kääntää kirjoitettuun muotoon. On eri asia, näytämmekö sitä kaikkea maailmalle.

Apua opintojumiin Elefantti palasissa? -kurssilta

Mielenterveyden keskusliitto on järjestänyt Elefantti palasissa? -tapahtumia yhteistyössä Nyyti ry:n kanssa jo neljän vuoden ajan. Tämän kevään tapahtuma on toinen verkossa järjestettävä. Sen lisäksi liitto on järjestänyt syksyllä 2021 yksittäisiä, työpajamaisia Elefantti-tuokiota.

− Opiskelijat tarvitsevat kipeästi tukea opintoarjessaan jaksamiseen. Moni tuntee stressiä, ahdistusta, yksinäisyyttä opinnoissaan ja keinottomuutta, sanoo liiton koulutuskoordinaattori Riitta Hämäläinen.

Hämäläisen mukaan Elefantti palasissa? -tapahtumasta voivat hyötyä kaikki opintojumia kokevat opiskelijat eri opiskeluasteilla. Monia auttaa paitsi toisten kokemusten kuuleminen, konkreettiset vinkit siitä, kuinka purkaa stressiä, löytää oma porukkansa, miten lähestyä uuvuttavalta tuntuvaa luku-urakkaa tai aikatauluttaa asioita.

− Palaute osallistujilta on ollut oikein hyvää. Opiskelijat ovat kokeneet tärkeiksi toisten jaksamisen kanssa kamppailleiden opiskelijoiden puheenvuorot, konkreettiset keinot sekä rennon tunnelman ja ajatusten vaihdon chatissä, Hämäläinen kertoo.

Erityisopettaja Arja Koposen vinkit opiskeluun:

1. Aseta realistiset tavoitteet ja aikataulut suhteessa itseesi. Aina ei tarvitse olla huippu! Joskus vähempikin riittää.
2. Tarkastele motivaatiotekijöitä: mitkä sisäiset ja mitkä ulkoiset asiat motivoivat sinua opiskelussa?
3. Hyödynnä kynää ja paperia. Prosessoi lukemaasi muuttamalla se toiseen muotoon, esimerkiksi käsitekartaksi. Pelkkä lukeminen on tehottomin tapa oppia. Opiskellessa pitää olla tietoinen ja etsiä oma oppimisen tapa.

Kuulostiko tutulta? Haluatko tietää lisää? Arja Koponen on mukana keskiviikkona 20.4. klo 17–19 verkossa järjestettävässä Elefantti palasissa? -tapahtumassa. Tapahtuma on tarkoitettu opiskelijoille, jotka kaipaavat keinoja ja näkökulmia opintojumiin, opintojen yksinäisyyteen ja ahdistukseen.