Miten erilaiset kohtaamiset vaikuttavat toipumiseen?

Lapin yliopistossa tarkastettiin marraskuussa sosiaalityön väitöskirja, jossa analysoidaan pitkäkestoisista mielenterveysongelmista toipuneiden kokemuksia ja näkemyksiä toipumisesta. Tutkimus pohtii myös sekä toipujan että vertaisen merkitystä toipumiselle ja haastaa miettimään kokemusasiantuntijan merkitystä palvelujen kehittämisessä.

Väittelijä on Mielenterveyden keskusliitossa aiemmin kehitysjohtajana työskennellyt Heini Kapanen. Aineisto on kerätty yhteistyössä Mielenterveyden keskusliitossa ja sen jäsenyhdistyksissä toimivien vertaisten ja kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Tutkimus havainnollistaa, miten palvelujärjestelmän käytännöt, erilaiset kohtaamistilanteet ja muut ihmiset määrittelevät mielenterveystoipujan ja miten nämä määritelmät siirtyvät toipujan käsityksiin itsestään ja omista mahdollisuuksistaan.

Ammattilaisten käsitykset toipumisesta ja toipujista usein joko vahvistavat mielenterveyden sairauksiin liittyvää stigmaa eli häpeäleimaa tai tukevat toipumista. Vertaisten toipumiskeskusteluista Heini Kapanen tunnistaa kolme erilaista ääntä.

Vertaisten keskustelussa toipuvan ihmisen omakohtainen ääni, hänen kokemuksensa ja tapansa hahmottaa tilannettaan, tulee hyväksytyksi yhteisesti kuultuna, sanoitettuna ja jaettuna.

Mukana olevan vertaisen ääni tuo puolestaan esiin yhteisöllistä vertaistietoa toipumisesta. Kokemusasiantuntijan ääni taas osoittaa pyrkimystä vaikuttaa asenteisiin ja palvelujärjestelmän käytäntöihin ja kehittää siellä tapahtuvia kohtaamisia toipujalähtöisiksi.

Heini Kapanen hymyilee käsissään kukkakimppu ja oma väitöskirjansa.

Väitöskirja esittelee myös viisi kategoriaa, joilla mielenterveyden häiriöihin sairastuneista puhutaan ja joilla he itsekin puhuvat toipumisestaan: mielenterveyspotilas, sairastava, toipuja, vertainen ja kokemusasiantuntija.

Tutkimus tekee myös näkyväksi muutoksen, miten palvelujärjestelmässä ja kohtaamisissa ilmenneet oletukset ja käsitykset koetaan, kun ihminen siirtyy toipumisen polulla kategorioista toisiin.

– Toipumisen polussa ilmenee sekä henkilökohtaisen että sosiaalisen toipumisen ulottuvuuksia ja erityisesti kansalaisjärjestöissä toteutuvan vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden olennainen merkitys, Heini Kapanen toteaa.

– Merkityksellistä toipumisessa on sosiaalisen identiteetin kehystyminen uudelleen. Kun ihminen suuntautuu kohti toipujan, vertaisen ja kokemusasiantuntijan identiteettiä, se purkaa itsestigmatisoitumista ja vakiintuneita luokitteluita itsestä, hän kuvaa.

– Vertaisilta vertaisena saatu emotionaalinen tuki tuo toivoa ja uskoa toipumiseen, yhteenkuuluvuuden kokemusta sekä käytännön tietoa ja ratkaisukeinoja omakohtaiseen toipumiseen.  

Tutustu Mielenterveystoipumisen rakentuminen puheena -väitöskirjaan.