725 kynttilää Eduskuntatalon portaille itsemurhan tehneiden muistolle – ”Emme halua nähdä samojen virheiden toistuvan 2020-luvulla”
Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistetut leikkaukset osuvat erityisesti ihmisiin, jotka ovat jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa. Köyhyys ja taloudellinen epävarmuus ovat merkittäviä mielenterveyden sairastumisen riskitekijöitä ja hidastavat monin tavoin myös kuntoutumista.
– Olemme erityisen huolissamme siitä, miten ahtaalle mielenterveyden häiriöihin sairastuneet ovat joutuneet viime vuosien aikana. Taloudellisen turvan ja palveluiden heikentäminen vie ihmisiltä mahdollisuuksia selviytyä vaikeista elämäntilanteista ja saada apua ajoissa, sanoo Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka.
1990-luvun laman seuraukset näkyvät vielä tänäkin päivänä
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn mukaan 1990-luvun laman aikana työpaikkansa menettäneillä oli 10–20 prosenttia korkeampi kuolleisuusriski kuin työpaikkansa säilyttäneillä. Erityisesti itsemurhat, alkoholiperäiset kuolemat, tapaturmat ja väkivaltakuolemat lisääntyivät. Työttömäksi jäämisen vaikutukset näkyivät edelleen vuonna 2020, lähes 30 vuotta laman jälkeen.
Vuonna 1990 Suomessa tehtiin 1 520 itsemurhaa. Pitkäjänteisellä ehkäisytyöllä määrä on saatu merkittävästi laskemaan, mutta viime vuonna itsemurhan teki edelleen 725 ihmistä.
– Jokainen itsemurha on liikaa. 1990-luvun lamasta on opittava. Sen vaikutukset näkyvät ihmisten ja heidän perheidensä elämässä vielä vuosikymmeniä myöhemmin, Sydänmaanlakka sanoo.
Itsemurhien ehkäiseminen vaatii pitkäjänteistä työtä yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Riittävistä mielenterveyspalveluista, sosiaaliturvasta ja ennaltaehkäisevästä tuesta on huolehdittava myös taloudellisesti vaikeina aikoina.
– Emme halua nähdä samojen virheiden toistuvan. Emme halua tämän talouskriisin ja näiden poliittisten päätösten seurausten näkyvän esimerkiksi nykyisten lasten ja nuorten elämässä vielä 30 vuoden päästä, Sydänmaanlakka sanoo.
Lisätiedot
mielenterveysviikko
Mielenterveyden keskusliitto on järjestänyt mielenterveysviikon vuodesta 1974 asti. Teemaviikon tavoitteena on vähentää mielenterveysongelmiin liittyvää stigmaa, lisätä tietoa mielenterveysongelmien yleisyydestä ja tarjota vertaistukea sitä tarvitsevalle.
