Syys–lokakuussa 2026 tehtyyn barometrikyselyyn vastasi 1703 ihmistä, joista 1106:lla on itsellään jokin mielenterveyden häiriö. Valtaosa vastaajista on käyttänyt mielenterveyspalveluja itse.

Lähes joka toinen kyselyyn vastannut (43 %) arvioi, että mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden palvelut heikkenivät vuoden 2025 aikana selvästi. Avovastauksissa kuvataan harventuneita hoitajakäyntejä, karsittua päivätoimintaa ja kuukausien odotusta lääkärille. Vain 8 prosenttia uskoo, että useimmat pääsevät psykiatriseen hoitoon jonottamatta.

Vastaajista 85 prosenttia ei luota siihen, että apua tarvitsevat saavat riittävästi mielenterveyspalveluja. Lähes puolet (47 %) kertoo, ettei ole aina saanut apua silloin, kun on sitä tarvinnut.

”Jonotusajat ovat järkyttävät, bipolaarisena pääsyni terveyskeskuslääkärille kesti puoli vuotta”, kirjoittaa yksi vastaaja.

– Järjestelmä tarttuu ihmiseen liian myöhään. Ilmiö ei ole uusi, mutta sekä hallituksen leikkaukset järjestöjen rahoitukseen että hyvinvointialueiden rahoitusongelmat ovat vaikeuttaneet palvelujen saatavuutta entisestään, sanoo erityisasiantuntija, VTT Päivi Rissanen Mielenterveyden keskusliitosta.

– Kun apua saa vasta ”tarpeeksi” sairaana, monen tilanne ehtii odotusaikana huonontua ja monimutkaistua eri tavoin, jolloin pulmien ratkomiseen tarvitaan usein jo muutakin apua kuin mielenterveyshoitoa. Tästä syystä kuntoutuminen kestää kauemmin ja prosessi on sekä ihmiselle itselleen että yhteiskunnalle pidempi, raskaampi ja kalliimpi, Rissanen toteaa.

Keskusteluapua, ei vain reseptiä

Keskusteluhoito, kuten psykoterapia, sopii vastaajista 72 prosentin mielestä erittäin hyvin mielenterveyden ongelmien hoitoon, lääkehoito 25 prosentin. Silti moni kertoo, että tarjolla on lähinnä lääkitys.

”Hoitoni on ollut sitä, että vain yksi käynti lääkärillä ja reseptit uusitaan. Joka kerta eri lääkäri. Keskusteluapua en saa”, kirjoittaa yksi vastaaja.

– Järjestöjen tarjoama vertaistuki kannattelee ihmistä, kun julkiset palvelut eivät vielä tai enää tavoita häntä. Nyt kun järjestöjen rahoitusta edelleen leikataan, toivon päättäjien ymmärtävän, mihin ongelmiin nämä säästöt johtavat, Rissanen huomauttaa.

Kahden kerroksen väki: työterveys tai jono

Kyselyn avovastauksissa työssäkäyvät kertovat päässeensä hoitoon nopeasti työterveyshuollon kautta, kun taas julkisella puolella jonot ovat pitkiä. Vastaajista, joilla on itsellään mielenterveyden häiriö, vain 38 prosenttia on työelämässä. Monen hoito jää myös rahasta kiinni: 39 prosenttia on viimeisen vuoden aikana jättänyt rahan puutteen vuoksi käymättä lääkärissä, ja 32 prosenttia on tinkinyt lääkkeistä.

– Jos hyvä hoito on vain niiden ulottuvilla, joilla on työpaikka ja työterveyshuolto, muut jäävät jonoon. Köyhyys tai työttömyys ei saa olla este hoidon saamiselle, Päivi Rissanen summaa.

Taustaa ja tietoa kyselystä

Mielenterveyden keskusliitto viettää mielenterveysviikkoa 15.-22.11. teemalla Oikeus parempaan. Mielenterveyden keskusliitto vaatii, että kevään eduskuntavaaleissa mielenterveyskuntoutujien palvelut nostetaan esiin. 90 prosenttia barometrin vastaajista arvioi, että juuri mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat nykyistä enemmän sosiaali- ja terveyspalveluja.

Mielenterveysbarometrin kuntoutujakyselyyn vastasi 11.9.–4.10.2026 yhteensä 1 703 ihmistä. Kysely lähetettiin mm. Mielenterveyden keskusliiton paikallisille jäsenjärjestöille sekä liiton vapaaehtoistoimijoille ja liiton kursseille ja koulutuksiin osallistuneille. Vastaajista 1 106 kertoi, että heillä on itsellään mielenterveysongelmia.

Mielenterveyden keskusliiton Mielenterveysbarometri on Suomessa ainoa mittari, jolla on seurannut mielenterveyden häiriöihin kohdistuvaa stigmaa ja kokemuksia palvelujen saatavuudesta ja laadusta vuodesta 2005. Tämän syksyn kyselyn tulokset kuvaavat siihen vastanneiden kokemuksia, eivätkä ne ole yleistettävissä koko väestöön.

Lisätiedot

Päivi Rissanen

Erityisasiantuntija

paivi.rissanen@mtkl.fi

050 433 6518

Sirkku Immonen

Viestintäpäällikkö

sirkku.immonen@mtkl.fi

040 1244 700