Miksi en saa lasta? Onko minussa jotain vikaa? Olenko epäonnistunut? Näitä kysymyksiä pohtivat monet lapsettomuutta kohtaavat. Tahaton lapsettomuus koskettaa joka viidettä suomalaista ja se voi ravistella minäkuvaa rajustikin. Jos lapsettomuuteen liittyy lisäksi mielenterveyden haasteita, tulee mukaan joukko uusia kysymyksiä. Onko minusta vanhemmaksi? Miten voimani riittävät?

Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n asiantuntijan Jenni Huhtala kertoo tahattoman lapsettomuuden koskettavan ihmisiä hyvin erilaisissa elämäntilanteissa. Kaikkia yhdistää kuitenkin kokemus siitä, että he eivät toiveista huolimatta ole saaneet lasta. Keskustelussa korostuvat usein lääketiede ja fysiologia ilmaisuissa, kuten raskaaksi tulemisen vaikeus tai lapsettomuushoidot. Lapsettomuus voi kuitenkin johtua myös elämäntilanteesta ja esimerkiksi mielenterveysongelmat voivat joskus olla este lapsihaaveiden toteutumiselle.

Yksinäisyys ja voimavarat lapsihaaveiden tiellä

Mielenterveyden häiriöihin ja lapsettomuuteen liittyy edelleen voimakas stigma, minkä takia niistä puhuminen voi olla vaikeaa. Tahatonta lapsettomuutta kokenut ja mielenterveyden häiriöön sairastunut ihminen saattaakin kokea kantavansa mukanaan kahta erilaista häpeäleimaa. Sekä lapsettomuus että mielenterveyden haasteet vaikuttavat myös käsitykseen itsestä sekä aiheuttavat toiseuden, kelpaamattomuuden ja ulkopuolisuuden tunteita.

– Kokemukset voivat säilyä kehossa ja mielessä koko elämän ajan ja vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi sosiaalisiin suhteisiin, työelämään sekä fyysiseen ja psyykkiseen jaksamiseen, Huhtala sanoo.

Tahattomaan lapsettomuuteen liittyy lisäksi myös surua sekä kriisin eri vaiheiden läpi kulkeminen. 

Mielenterveyden keskusliiton kursseilla tahaton lapsettomuus näkyy vilauksittain. Asiantuntija Merja Smahl kertoo, kuinka monet kokevat niin sanotusti elämän parhaiden vuosien menneen sairastaessa ja mielenterveyshäiriöstä toipuessa.

– Uraan ja parisuhteen muodostamiseen liittyvät suunnitelmat voivat olla pitkään tauolla, jolloin myös lasten hankintaan otollisen ajan koetaan menneen ohi, Smahl sanoo.

Smahlin kollega, asiantuntija Sanna Hyry sanoo myös yksinäisyyden ja parisuhteen puuttumisen nousevan kursseilla usein esiin. Vaikka parisuhde ei enää nykypäivänä olekaan lasten saamisen edellytys, voivat mielenterveyshäiriöihin liittyvät jaksamisen haasteet olla itsellisen vanhemmuuden esteenä. Smahl kertoo, että vanhemmuuteen liittyy voimakkaita paineita ja ulkopuoleltakin tulevia odotuksia, jolloin omien voimien riittävyyttä tulee mietittyä erityisen tarkkaan. Myös esimerkiksi raskauden estävät mielialalääkkeet saattavat tehdä lapsihaaveet mahdottomiksi. Mielenterveyshäiriön diagnoosia ei kuitenkaan yksinään pidetä lapsihaaveiden tai lapsettomuushoitojen esteenä.

Aikaa, vertaistukea ja keskusteluapua

Sekä Mielenterveyden keskusliiton että Simpukka ry:n asiantuntijat pitävät vertaistukea tärkeänä tahattoman lapsettomuuden käsittelyssä.

– On tärkeää antaa itselleen aikaa käsitellä ja surra asiaa niin kauan kuin kokee tarpeelliseksi, Hyry sanoo.

Simpukka ry tarjoaa vertaistukea tahattomaan lapsettomuuteen monissa eri muodoissa. Järjestön toiminnassa mielenterveysasiat nousevat esiin erityisesti silloin, kun lapsettomuushoidoissa oleva kokee kaipaavansa apua mielenterveyden oireisiin.

– Moni pohtii, että uskaltaako hakea apua mielenterveysongelmiin, jos se voi vaikuttaa lapsettomuushoitoihin, Simpukka ry:n Jenni Huhtala sanoo.

Huhtalan mukaan tilanteet katsotaan hoitavan tahon puolesta aina yksilöllisesti. Hoitotasapainossa oleva mielenterveyshäiriö johtaa kokemusten mukaan harvoin kielteiseen lapsettomuushoitopäätökseen. Päinvastoin avun hakeminen ja omasta mielenterveydestä huolehtiminen katsotaan hyväksi asiaksi.

– Lasten saaminen koetaan usein yhdeksi elämän isoimmista ja merkityksellisimmistä haaveista. On siis täysin luonnollista, että toteutumatta jäänyt haave järkyttää mieltä, Huhtala sanoo.

Mielenterveyden keskusliiton Valoa-chatissä pääsee juttelemaan mielenterveyden ammattilaisen kanssa matalalla kynnyksellä ja anonyymisti. Se voi olla hyvä ensimmäinen askel, jos oma jaksaminen alkaa mietityttää.

Huhtalan mukaan viimeistään silloin kannattaa hakea keskusteluapua ammattilaiselta, kun asia alkaa vaikuttamaan arkielämän toimintakykyyn tai uneen. Merkkejä voi kuitenkin olla vaikea huomata, kun itse on syvällä lapsettomuuden tuskassa. Voimakas jaksamattomuus ja keskittymisvaikeudet voivat olla ensimmäisiä merkkejä siitä, että lapsettomuus koettelee mielenterveyttä enemmän kuin pystyy yksin käsittelemään.

– Terveydenhuollossa tehty masennustesti saattaa herättää huomaamaan, että lapsettomuus on tuonut mukanaan esimerkiksi uni- ja syömisongelmia tai itsetuhoisia ajatuksia. Sellaisessa tilanteessa lyhyt terapiajaksokin voi auttaa validoimaan omia tunteitaan, Huhtala sanoo.

Hankaliin tunteisiin ja suruun voi saada apua myös Mielenterveyden keskusliiton kursseilta, vaikka ne eivät olekaan erityisesti tahattoman lapsettomuuden aiheista.

– Monia kurssejamme yhdistää kokemus siitä, että elämä ei olekaan mennyt siten kuin on ajateltu. Psyykkisen sairauden tullessa vastaan on jouduttu luopumaan monista tulevaisuuden toiveista ja odotuksista, sanoo Mielenterveyden keskusliiton asiantuntija Merja Smahl.