Työkyvyllä tarkoitetaan ihmisen kykyä selviytyä hänelle annetuista työtehtävistä. Näin lyhykäisyydessään sanottuna. Työkykyä ei tule ajatella musta-valkoisesti, että sitä joko on tai ei ole. Siinä on paljon harmaita eri sävyjä. Jokaisella työkyky on omanlainen ja voimme vaikuttaa työkykyyn monin tavoin niin työpaikalla kuin arkielämässä.

Mielenterveys vaikuttaa voimakkaasti työkykyyn. Minkälaiset voimavarat meillä on tehdä töitä? Millainen kokemus meillä on omasta osaamisesta ja pystyvyydestä? Mielenhyvinvointia voidaan tukea hyvin erilaisin keinoin. Yksi keino on mielekäs tekeminen, enkä tarkoita tällä nyt pelkästään harrastuksia vaan niitä kaikkia askareita, joista saamme onnistumisen kokemuksia ja hyvää palautetta.

Järjestöt kyllä tunnistetaan mielenhyvinvoinnin tukijoina, mutta tunnistetaanko ne ihmisen työkyvyn ylläpitäjinä. Järjestöt muistetaan palkkatuki ja kuntouttavan työtoiminnan paikkoina, mutta usein unohdetaan kuinka paljon vapaaehtoistoiminta ja kokemustoimijuus tukevat ihmisen mielenhyvinvointia. Järjestöissä on tarjolla hyvinkin monenlaisia vapaaehtoistehtäviä, joissa ihminen pääsee osaksi yhteisöä sekä oppimaan uusia asioita.

Uusia oppeja ja varmuutta vapaaehtoisena

Meillä Omat Avaimet 4You -toiminnassa kokemustoimijuuteen kasvetaan pikkuhiljaa työntekijän kanssa työparina työskennellen. Jututin paria kokemustoimijaa, joiden kanssa olen saanut työskennellä. Halusin kuulla, miten kokemustoimijuus on tukenut heidän työkykyään. Molemmat kokemustoimijat ovat olleet toiminnassa mukana jo useamman vuoden ja tulleet mukaan niin sanotusti riviosallistujina. Siitä pikkuhiljaa työntekijän tuella he ovat ottaneet pieniä vapaaehtoisen kokemustoimijan tehtäviä esimerkiksi ryhmänohjaamista työparina, blogikirjoituksia, sosiaalisen median päivityksiä sekä videoiden tekemistä.

Kokemustoimijat kertoivat, että he ovat näiden vuosien aikana saaneet lisää rohkeutta ja sitä kautta luottamusta itseensä. Työntekijän tuella he ovat voineet kokeilla erilaisia tehtäviä, mennä oman mukavuusalueen ulkopuolelle, ilman että on tarvinnut pelätä epäonnistumista. Aina on saanut kokeilla ja yrittää uudestaan, eikä epäonnistumisesta ole rangaistu. Näiden tehtävien kautta he ovat oppineet paljon uusia taitoja sekä saaneet hyödyntää jo olemassa olevia taitoja. Vastaavaa kokemusta ei ole tullut esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa vaan siellä on pitänyt tehdä juuri sitä mitä on määrätty.

Kokemustoimijat kertoivat oppineensa esimerkiksi aikatauluttamista. Toiminta on vapaaehtoista ja milloin vain on lupa perua sovittu asia. He kuitenkin nostivat esille, kuinka tärkeäksi heille muodostui sovituista asioista kiinni pitäminen. Tähän on auttanut työntekijän tuki esimerkiksi rajaamisen opettelussa sekä oman jaksamisen tutkimisessa.

Heistä on tärkeää, ettei vapaaehtoistoiminta ole ylhäältä päin ohjattua vaan siinä työntekijä on ollut rinnalla kulkijana. He kokivat, että ovat olleet tasavertaisia ammattilaisen kanssa ja heidät on huomioitu yksilöinä eikä massana.

Vapaaehtoistoiminta kiinnittää yhteisöön ja yhteiskuntaan

Kokemustoimijat nostivat esille myös sen, että yhteiskunnan asiat alkoivat kiinnostaa. Ennen kokemustoimijuutta kummankin arki pyöri omassa kuplassa, eikä oikeastaan huomioinut ympärillä olevaa maailmaa. Se, että pääsi näkemään ja kokemaan uusia, erilaisia asioita, avasi silmiä ympäröivälle maailmalle ja yhteiskunnalle.

Molemmat kokemustoimijat ovat löytäneet toiminnan kautta suunnan työelämään. He ovat tiedostaneet minkälaista työtä he haluavat tehdä ja sitä kautta löytäneet opiskelupaikan. He ovat myös saaneet töitä järjestökentältä juuri vapaaehtoistehtävien kautta. Tärkeänä he pitivät kokemustoimijuuden myötä luotuja verkostoja. Toiminnan myötä he ovat päässeet mukaan erilaisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin, joissa heillä on ollut mahdollista tutustua erilaisiin toimijoihin. Tätä ei olisi tapahtunut esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa.

Keskustelu kokemustoimijoiden kanssa vahvisti, että vapaaehtoistoiminta ja kokemustoimijuus järjestöissä tukevat työkykyä. Toiminta tukee mielenhyvinvointia tarjoamalla mielekästä tekemistä sekä kanssakäymistä toisten ihmisten kanssa. Vapaaehtoistoisena saa kokemuksia osaamisestaan sekä pystyvyydestään toimia erilaisissa tehtävissä. Toiminta voi olla myös vastapainoa työlle ja mahdollisuus kokeilla erilaisia tehtäviä kuin omassa työssä. Järjestöt myös kouluttavat vapaaehtoisia ja tarjoavat tilaisuuksia oppia uutta. Kaiken kaikkiaan vapaaehtoistehtävät tukevat ihan jokaisen työkykyä.

Jonna Rautavirta

Asiantuntija

jonna.rautavirta@mtkl.fi

040 723 2829