Toivon sanoittaminen on toisinaan haastavaa, minkä vuoksi voi tuntua, ettei se liity mitenkään työelämään. Mielenterveyden keskusliiton asiantuntija ja hankekoordinaattori Tarja Tikkanen muistuttaa, että näin ei suinkaan ole. Toivo on jatkuvasti olemassa oleva asia, joka vain tarvitsee nostaa esiin.

− Työelämässä puhututtaa resurssipula, kun sijaisia on vaikea saada, muutosneuvottelut seuraavat toisiaan ja rahat tuntuvat olevan kaikkialta loppu. Kun arki värittyy epätoivopuheella, on ensisijaisen tärkeää pitää toivosta tiukasti kiinni, ettei se pääse luiskahtamaan käsistämme kokonaan.

Työnohjaajaksi kouluttautunut Tikkanen kertoo lukeneensa taannoin Suomen työnohjaajien STO ry:n Osviitta-lehdestä (1/2025) työelämäprofessori ja kirjailija Helena Åhmanin ajatuksista toivosta. Åhman oli puhumassa työnohjauksen päivänä Toivo työelämän taitona ja rohkeutena -verkkotapahtumassa. Åhman painotti puhumisen tärkeyttä: ”Se vähentää arvailua ja edistää hyvän keskusteluvyöhykkeen löytymistä. Toivo syntyy kohdatuksi tulemisesta, merkityksellisyydestä, vaihtoehdoista ja konkretiasta.”

− Åhman kiteyttää tässä hyvin sen, mistä toivossa on oikeasti kyse, Tikkanen sanoo.

Toivo ja toivottomuus näkyvät konkreettisesti työssä

Kun ajat ovat vaikeat, on ymmärrettävää tuntea toivottomuutta. Miten toivo ja toisaalta toivottomuus sitten konkreettisesti näkyvät ihmisten arjessa?

Tikkasen mukaan toivon työssään menettänyt on usein väsynyt omaan työhönsä, mikä aiheuttaa näköalattomuutta. Peruasiat hoituvat, mutta muiden kannustaminen kollegana, esihenkilönä tai opettajana on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta. Takaraivossa jyskyttää jatkuvasti ärtymys ja ajatus siitä, ettei tästä tule mitään eikä tämä tästä ainakaan parane.

− Nämä ovat selkeitä hälytysmerkkejä, että on aika hakea apua esimerkiksi työyhteisöltä tai työnohjauksesta, Tikkanen painottaa.

Toivon läsnäolo työssä taas näyttäytyy usein intona ja innokkuutena työtä kohtaan. Töihin on mukava mennä ja asioita on kiva jakaa työkavereiden kanssa. Työ tuntuu merkitykselliseltä ja ympärillä on helppo nähdä hyvää.

Tikkanen korostaa, että toivo näkyy myös kohtaamisissa ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa. On tärkeää, että työyhteisössä puhutaan työn merkityksellisyydestä ja kaikesta konkreettisesta hyvästä, mitä arjessa tehdään.

− Tämä on erityisen tärkeää esihenkilöille, joten myös heidän on tärkeä pitää huolta oman toivon vahvistamisesta.

Tikkanen kannustaa työyhteisöjä puhumaan enemmän toivosta. Sillä on väliä, nähdäänkö työyhteisössä lasi puoliksi tyhjänä vai täytenä. Toivo lisää ihmisten sitoutumista ja vie eteenpäin sekä yksilö- että työyhteisötasolla. Se auttaa kehittymään ja kehittämään. Epätoivolta ei kuitenkaan pidä sulkea silmiään, sillä sen kohtaaminen auttaa myös toivon vahvistamisessa.

− Jos ei ole toivoa, ei tapahdu muutosta parempaan, Tikkanen muistuttaa.

Toivon jäljillä -koulutuksissa vahvistetaan yksilön toivoa

Toivon jäljillä -koulutukset ovat osa Mielihyvin duunissa 2.0 -hankkeen laajaa koulutustarjontaa. Tikkanen toimii näissä kouluttajana. Koulutuksissa pyritään vahvistamaan yksilön toivoa ja siten levittämään sitä myös työyhteisöön. Tikkanen kannustaa muun muassa esihenkilöitä ja nuorten kanssa työskenteleviä ihmisiä osallistumaan Toivon jäljillä -koulutuksiin.

− Se, että sinä esihenkilönä vahvistat omaa toivoasi, vaikuttaa suoraan siihen, että myös alaisesi voivat kokea entistä vahvempaa toivoa. Siten vahvistutte koko yhteisönä.

Moni nuori puolestaan kokee tässä maailmanajassa toivottomuutta, mikä korostaa entisestään aikuisen roolia toivon ylläpitämisessä. Jos esimerkiksi opettajana tai ohjaajana näkee nuoren ihmisen toivottomana tapauksena, se välittyy varmasti myös nuorelle itselleen.

Tikkasen mukaan onkin erityisen tärkeää ylläpitää toivoa niiden kanssa, joille se on itselleen vaikeaa.

− Jos siis huomaa oman toivonsa hiipuneen, on tärkeä tehdä muutoksia toivon vahvistamiseksi, sekä itsensä että muiden hyväksi.

Toivon jäljillä -koulutukset

ke 9.4. klo 9–10.30, Teams, ilmoittaudu 2.4. mennessä

ke 14.5. klo 14–15.30, Teams, ilmoittaudu 7.5. mennessä

ke 11.6. klo 9–10.30, Teams, ilmoittaudu 4.6. mennessä