Psykoterapia apuna mielenterveyden ongelmiin
Psykoterapia on sitoutumista vaativaa työskentelyä psykoterapeutin tukemana. Jos mielenterveysongelmat vaikeuttavat arjesta selviytymistä, opiskelua, työntekoa tai ihmissuhteita, kannattaa pohtia, voisiko psykoterapiasta olla apua.
Psykoterapia voi olla Kelan tukemaa kuntoutuspsykoterapiaa, julkisen terveydenhuollon myöntämällä palvelusetelillä toteutettavaa psykoterapiaa tai omakustanteista psykoterapiaa.
Erilaisiin haastaviin elämäntilanteisiin voit saada apua monenlaisilta kohtaamistyön ammattilaisilta. Vakaviin mielenterveyden häiriöiden hoitoon tarvitaan kuitenkin ammattilainen, jolla on kokemusta ja nimike, jonka käyttö on suojattua ja valvottua. Tällaiset ammattilaiset löytyvät Valviran sivuilta.
Psykologi, psykiatri, psykoterapeutti, terapeutti – mitä eroa?
Psykologit ovat opiskelleet yliopistossa mielen toimintaa. He ovat psykologian asiantuntijoita, jotka työskentelevät esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluissa, perheneuvoloissa, sairaaloissa, kouluissa ja työterveyshuollossa.
Psykiatrit ovat erikoislääkäreitä, jotka saavat tehdä diagnooseja ja määrätä lääkkeitä, toisin kuin psykologit ja psykoterapeutit. Kelan kuntoutuspsykoterapiaa varten haettava B-lausunto tulee hakea aina psykiatrilta.
Psykoterapeutti on nimikesuojattu terveydenhuollon ammattilainen, joka on opiskellut mielenterveyttä ja käynyt oman terapian. Vain psykoterapeutti voi tarjota psykoterapiaa.
Terapeutti tai lyhytterapeutti voi olla kuka tahansa. Monella voi olla mielenterveyteen liittyvää osaamista ja koulutusta, mutta heitä eivät sido samat velvollisuudet ja vastuut kuin psykoterapeutteja.
Mitkä ovat yleisimmät psykoterapian suuntaukset?
On tärkeä tietää, millaisia eroja psykoterapiasuuntauksilla on, sillä eri suuntaukset vaikuttavat siihen, millaisiin tilanteisiin ja taustoihin ne parhaiten soveltuvat ja miten mielenterveysongelmia lähdetään käsittelemään. Psykoterapeutilla tulee aina olla koulutus siihen psykoterapiamuotoon, jota hän tarjoaa. Sopivan suuntauksen rinnalla olennaista on löytää sellainen terapeutti, jonka kanssa terapiasuhde tuntuu luontevalta ja hyvältä.
Kognitiivinen psykoterapia
Kognitiivisessa psykoterapiassa tutkitaan ajatusten, tunteiden, käyttäytymisen ja kehon tuntemusten yhteyttä toisiinsa. Havainnoimalla omia ajatus- ja toimintatapoja voidaan lisätä mielen joustavuutta ja helpottaa psyykkisiä oireita.
Vaikka kognitiivisessa psykoterapiassa voidaan terapeutista riippuen enemmän tai vähemmän painottaa lapsuuden kokemuksia tai aiempia elämänkokemuksia, on tarkoituksena oppia uusia tapoja toimia arjessa. On kuitenkin tärkeä ymmärtää, mistä erilaiset ajatukset, tunteet ja toimintatavat kumpuavat.
Kognitiivisessa psykoterapiassa terapeutti on aktiivinen keskustelija. Molemminpuolinen vuorovaikutus on terapian keskiössä.
Kognitiivisessa psykoterapiassa myös harjoitellaan käytännössä uusia toimintatapoja. Osa terapeuteista antaa tapaamisten välille tehtäviä, joilla vahvistetaan uusia taitoja.
Lue myös kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta ja kognitiivisanalyyttisestä psykoterapiasta (KAT).
Psykodynaaminen psykoterapia
Psykodynaamisen psykoterapian tarkoituksena on lisätä ihmisen tietoisuutta tunteistaan, kokemuksistaan ja tavoistaan.
Psykodynaamisessa terapiassa yksi keskeisistä työskentelytavoista on lapsuuden kokemusten käsittely, joka lisää ymmärrystä niiden vaikutuksista nykyhetkeen. Lisäksi tutkitaan sisäisiä ristiriitoja ja tyypillisiä toimintatapoja erilaisissa ihmissuhteissa. Myös unia saatetaan käsitellä.
Terapeutin aktiivisuus vuorovaikutuksessa voi vaihdella terapeutin mukaan, mutta tyypillisesti hän antaa eniten tilaa ihmiselle itselleen tuoda esiin ajatuksiaan. Psykodynaamisessa terapiassa on tärkeää, että tapaamisia on säännöllisesti. Käsiteltävät aiheet vaihtelevat ihmisen omien toiveiden mukaisesti, eikä tapaamisissa tai niiden välissä tyypillisesti tehdä tehtäviä.
Ratkaisukeskeinen psykoterapia
Ratkaisukeskeisessä psykoterapiassa keskiössä ovat yksilön voimavarat. Ratkaisukeskeinen psykoterapia keskittyy nykyhetkeen ja tulevaisuuteen, eikä lapsuutta tai aiempia elämänkokemuksia juurikaan käsitellä.
Ratkaisukeskeinen psykoterapia keskittyy nimensä mukaisesti löytämään ratkaisuja haastaviin elämäntilanteisiin ja viemään elämässä eteenpäin. Ongelmakeskeisyyden sijaan pyritään löytämään mahdollisuuksia ja vahvuuksia, jotka auttavat pääsemään kohti tavoitteita.
Traumapsykoterapia
Traumapsykoterapiassa keskitytään erilaisten traumaperäisten häiriöiden hoitoon. Tällaisia voivat olla esimerkiksi tai posttraumaattinen stressihäiriö (PTSD) tai dissosiaatiohäiriö. Taustalla voi olla toistuvia traumaattisia tapahtumia, kuten lähisuhdeväkivaltaa, päihdeongelmaisessa perheessä kasvamista tai seksuaalista väkivaltaa
Traumapsykoterapiassa olennaista on saada tietoa traumatisoitumisesta ja sen seurauksista ja oppia tunnistamaan erilaisia tilanteita, jotka voivat laukaista traumaoireita. On tärkeää, että ihminen alkaa hiljalleen hallita traumamuistojen aiheuttamia kehon ja mielen reaktioita. Terapiassa myös käsitellään itse trauman aiheuttamia tapahtumia ja tilanteita. Yhtenä menetelmänä traumaterapiassa voidaan käyttää muun muassa EDMR-terapiaa eli silmänliiketerapiaa.
Tarkemmin kustakin suuntauksesta ja myös muista suuntauksista voit lukea esimerkiksi Minduun verkkosivuilta.
Milloin psykoterapiaan kannattaa hakeutua?
Kuka tahansa voi sairastua mielenterveyden häiriöön. Osa sairastuu jo nuorena, osa vasta aikuisena. Sekä geneettiset että ympäristön tekijät voivat vaikuttaa sairauden puhkeamiseen. Jos mielenterveysongelmat vaikeuttavat arjesta selviytymistä, opiskelua, työntekoa tai ihmissuhteita, kannattaa pohtia, voisiko psykoterapiasta olla apua.
Psykoterapia edellyttää, että psyykkinen vointi ja elämäntilanne ovat riittävän hyviä, jotta jaksaa käsitellä asioita. Esimerkiksi vakavan masennuksen tai kriisitilanteen akuuttivaiheessa voidaan tarvita muuta hoitoa, ja psykoterapia on tarkoituksenmukaista vasta, kun vointi on saatu jonkin verran kohenemaan. Vaikka eri psykoterapian muotoja on kehitetty moniin vaikeisiinkin häiriöihin, ammattilaisen on syytä arvioida, onko psykoterapia vielä oikea-aikaista.
Päihde- ja mielenterveyshoito ovat vielä valitettavan erillisiä toisistaan, mikä voi vaikeuttaa monen kohdalla avun saamista. Kelan korvaamaa kuntoutuspsykoterapiaa varten mahdollisen päihdeongelman tulee olla hoidossa siten, että se ei estä terapian toimivaa toteutumista – psykoterapiaa varten ei siis saa B-lausuntoa, jos on päihdeongelma. Päihdeongelmat ja mielenterveysongelmat kulkevat kuitenkin monesti käsi kädessä, minkä takia olisi tärkeää, että hoitojärjestelmä mahdollistaisi avun saamisen molempiin ongelmiin samanaikaisesti.
Kuinka paljon terapia maksaa?
Vaikka Kela myöntäisikin kuntoutuspsykoterapian, jää ihmiselle itselleen aina omavastuuosuus maksettavaksi. Sen suuruus määräytyy terapeutin hinnaston mukaisesti.
Miten Kelan kuntoutuspsykoterapiaa voi hakea?
Kuntoutuspsykoterapian päätöksen ehtona on, että terapia tukee opintojen edistymistä, työelämässä pysymistä ja työelämään siirtymistä tai sinne palaamista. Tämä on tärkeä tuoda omassa hakemuksessa esiin.
Kuka tahansa ei voi hakea Kelan korvaamaa psykoterapiaa. Ihmisen tulee olla 16–67-vuotias, minkä lisäksi työ- tai opiskelukyvyn on oltava uhattuna mielenterveyden häiriön vuoksi. Lisäksi tarvitaan vähintään kolme kuukautta diagnoosin saamisesta kestänyt hoito ja korkeintaan vuoden vanha B-lääkärinlausunto hoitavalta psykiatrilta. Lausuntoon ei tarvitse tietää vielä psykoterapeutin nimeä.
Tarvitsetko apua kuntoutushakemuksen täyttämiseen?
Monet psyykkiset sairaudet vaikuttavat eri tavoin arjessa pärjäämiseen. Uudistetun Mielenterveyden häiriön vaikutus toimintakykyyn -oppaan avulla oman psyykkisen sairauden vaikutusten kuvaaminen etuus-, palvelu- ja kuntoutushakemuksissa on entistä helpompaa.
Kela myöntää tuen vuodeksi kerrallaan, ja sitä tulee hakea aina yhden terapiavuoden jälkeen uudestaan. Myös psykiatrin kirjoittama B-lausunto täytyy hakea joka vuosi uudelleen. Uuden hakemuksen voi kirjoittaa myös esimerkiksi työterveyslääkäri.
Kelan tukemaan psykoterapiaa voi saada enintään kolmeksi vuodeksi. Uuden kuntoutusterapiajakson Kela voi erityisin perustein myöntää viisi vuotta edellisen jakson päättymisestä.
Vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Yksi kuntoutusvaihtoehto on myös vaativa lääkinnällinen kuntoutus, jota myönnetään alle 65-vuotiaille, joilla on vamman tai sairauden vuoksi huomattavia vaikeuksia selviytyä arjen toimissa ja osallistua niihin. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen tavoitteet eivät ole hoidollisia eikä kuntoutus liity välittömästi sairaanhoitoon.
Koska psykoterapiaan pääsyä voi joutua odottamaan kauan, voi yksi vaihtoehto olla nettiterapia. Vaikka nettiterapia ei ole varsinaista psykoterapiaa, myös sitä varten tarvitaan lääkärin lähete. Nettiterapiasta puhutaan ensisijaisesti omahoito-ohjelmana, jossa terapeutti tukee itsenäistä etenemistä erilaisten sisältöjen ja tehtävien parissa. Usein nettiterapia kestää muutaman kuukauden, ja se voi parhaassa tapauksessa olla yhtä tuloksekasta kuin kasvokkainen psykoterapia. Nettiterapiasta voit lukea lisää esimerkiksi Mielenterveystalo.fi-sivulla.
Miten valita terapeutti?
Kelan tukemaa kuntoutuspsykoterapiaa voivat antaa vain Valviran hyväksymät psykoterapeutit, joilla on oikeus käyttää kyseistä ammattinimikettä. Ne terapeutit, jotka ovat ilmoittaneet yhteystietonsa Kelan hakupalveluun, löytyvät Kelan palveluntuottajahausta. Mikäli terapeuttia etsii muita reittejä pitkin, on tärkeä muistaa varmistaa hänen Kela-pätevyytensä. Terapeutteja voi etsiä esimerkiksi Minduu-sivulla. Voit myös kysyä suosituksia lähipiiristä tai terveydenhuollosta.
On tärkeää, että terapeutin kanssa on mahdollisimman helppo olla ja keskustella. Terapiasuhde on ennen kaikkea luottamussuhde, jonka vahvistuu usein ajan kanssa. Moni käy terapiassa läpi erittäin kipeitä ja vaikeita asioita, jolloin suhde terapeuttiin korostuu. Joissain tapauksissa on myös hyötyä, että terapeutilla on erityistä osaamista aihealueista ja elämäntilanteista, jotka ovat asiakkaalle keskeisiä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi persoonallisuushäiriöt, pakko-oireinen häiriö ja syömishäiriöt. Lisäksi esimerkiksi sateenkaari-ihmiselle voi olla tärkeää, että terapeutilla on erityistä ymmärrystä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä.
Jos taloudellinen tilanne antaa myöten, kannattaa tavata muutama terapeutti tutustumiskäynnin merkeissä. Moni terapeutti mahdollistaa tutustumiskäynnin normaalia käyntiä edullisemmin.
