Skitsofrenia
Skitsofrenia on vakava mielenterveyden häiriö, johon liittyy tavallisesti aistiharhoja ja merkittäviä vaikeuksia selvitä arjesta. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että skitsofreniasta voi toipua osittain tai jopa täysin.
Skitsofrenia on yleisin psykoottisista häiriöistä. Mielenterveystalon määritelmän mukaan psykoosi on yleisnimitys mielenterveyden häiriöille, joissa todellisuudentaju vääristyy. Tällöin on vaikeuksia erottaa, mikä on totta ja mikä ei. Psykoosiin voi liittyä harha-aistimuksia ja poikkeuksellista käyttäytymistä.
Suomessa hieman alle yksi prosentti väestöstä sairastuu skitsofreniaan eli noin 50 000 henkilöllä on siitä omakohtaista kokemusta.
Skitsofrenia puhkeaa yleisimmin melko nuorena, 15–45-vuotiaana, ja puhkeaminen ajoittuu usein elämän suuriin muutoshetkiin. Tällaisia voivat olla esimerkiksi opintojen aloittaminen, ensimmäinen seurustelusuhde haasteineen tai varusmiespalvelus. Syyt ovat kuitenkin moninaiset, perintötekijöistä biologisiin ja ympäristöön liittyviin tekijöihin.
Mitkä ovat skitsofrenian oireet?
Skitsofreniaan sairastunut kokee tavallisesti aistiharhoja, joista yleisimpiä ovat kuuloharhat. Myös näkö-, tunto-, haju- tai makuharhat ovat mahdollisia. Ominaisia ovat myös perusteettomat mutta itsepintaiset harhaluulot. Sairastunut voi kuulla päässään syyttävää, jopa uhkaavaa puhetta tai pelätä, että häntä vainotaan tai vakoillaan. Tavallista on myös kokemus siitä, että esimerkiksi lehtiartikkelit tai tv-ohjelmat viittaavat juuri häneen.
Usein oireet ovat jaksottaisia, ja oireettomiakin kausia on. Oireet vaihtelevat eri henkilöillä – osalla niitä ei ole lainkaan silloin, kun sairaus ei ole pahimmillaan. Tavallista on, että sairastunut ei tunne itseään sairaaksi, mutta lähipiiri huomaa silti oireet. Usein tarvitaankin läheisiä asianmukaisen avun ja hoidon saamiseksi.
Osalla sairaus kestää eliniän, mutta osa paranee lähes kokonaan tai kokonaan. Skitsofrenia ei myöskään ole este millekään elämässä: opinnoille, työlle, harrastuksille, parisuhteelle tai lasten hankkimiselle.
Mikä auttaa ja on tärkeää?
- Läheisten tuki: erityisen tärkeää se on skitsofrenian alkuvaiheessa, kun sairastunut ei ehkä itse vielä huomaa sairastumistaan.
- Yhteydenpito muihin ihmisiin: koska sairauteen liittyy omiin oloihin vetäytyminen ja epäluulot ympäristöä kohtaan, lähipiirin ja hoitohenkilökunnan kannustus ja rohkaisu sosiaalisiin tilanteisiin on tärkeää.
- Mielekäs tekeminen, työ, opinnot, harrastukset – usko omiin kykyihin kasvaa.
- Rutiinien luomien arkeen: yksin ei pitäisi jäädä neljän seinän sisälle, ja huonompina hetkinä itsensä kiireisenä pitäminen voi auttaa.
- Oman stressin tunnistaminen ja kuormittavien tilanteiden välttäminen ja hallinta, sillä stressi lisää alttiutta psykoosille.
- Ajatusten ja ymmärryksen vaihto toisten samoja asioita kokeneiden kanssa.
- Lääkehoito, pitkäaikainen ammattiapu ja tieto siitä, että vaikean paikan tullen pääsee tarvittaessa sairaalan avun piiriin.
Skitsofreniaan ei liity aggressiivisuutta. Harha-aistimukset ja -luulot aiheuttavat kuitenkin pelkoa, häpeän tunteita ja eristäytymistä muista ihmisistä. Yksin ei ole hyvä jäädä: on tärkeää ylläpitää yhteyttä muihin ihmisiin ja osallistua sosiaalisiin tilanteisiin. Siihen tarvitaan usein kannustusta ja vähän patistustakin, niin läheisiltä kuin hoitohenkilökunnalta.
Skitsofrenia voi näyttäytyä myös epäloogisena puheena, tahdottomuutena ja pohjattomana väsymyksenä. Silloin arjesta suoriutuminen, pyykinpesu, kaupassa käynti, siivoaminen tai raha-asioiden hoitaminen voivat tuntua mahdottomilta tehtäviltä. Usein skitsofreniaa sairastava tarvitsee tukea arjessa pärjäämiseen. Myös keskittymisessä ja tarkkaavaisuudessa, tiedon vastaanottamisessa ja lyhytkestoisessa muistissa voi ilmetä ongelmia sairastumisen jälkeen. Näitä taitoja voidaan tukea ja ylläpitää kuntoutusohjelmien harjoitteilla.
Miten skitsofreniaa hoidetaan?
Skitsofreniaa hoidetaan yleensä lääkityksellä, psykososiaalisella hoidolla ja erilaisilla terapioilla. Iso osa sairastuneista hyötyy psykoosilääkityksestä, mutta tarve on yksilöllinen. Osa pärjää ilman lääkitystä. Lääkkeiden hyödyt ja haitat on hyvä käydä läpi yhdessä lääkärin kanssa.
Osa sairastuneista palaa työ- tai opiskeluelämään, ja joillekin tuettu työ on omiin voimiin parhaiten istuva vaihtoehto. Jos voimat eivät riitä työelämään, on hyvä keskittyä muuhun mielekkääseen ja itselle mieluisaan tekemiseen ja elää oman näköistä elämää sairaudesta huolimatta.