Masennus
Lyhytkestoiset alakuloisuuden tai surun tunteet kuuluvat elämään. Masennus taas tarkoittaa sairautta, jossa oireita esiintyy pidemmän aikaa ja ne haittaavat elämää. Oikeanlaisen hoidon avulla masennuksesta voi kuitenkin toipua.
Kenen tahansa elämä voi kriisiytyä. Esimerkiksi uupumus, ero, yksinäisyys, työttömyys, päihdeongelmat, talousvaikeudet, synnytys ja sen aiheuttamat hormonaaliset muutokset, vakava sairastuminen tai väkivallan uhriksi joutuminen ovat kaikki kriisejä, jotka voivat altistaa masennukselle. Masennus eri muodoissaan on hyvin yleinen sairaus. Lievistä masennustiloista kärsii noin 10–15 prosenttia, vakavista masennustiloista noin 5 prosenttia ja psykoottisista depressioista vajaa prosentti suomalaisesta aikuisväestöstä.
Masennusta on monenlaista: lieviä, keskivaikeita, vaikeita ja psykoottista masennustiloja. Masennukseen voi liittyä muitakin mielenterveyden häiriöitä, kuten ahdistuneisuutta, paniikkihäiriöitä, persoonallisuushäiriötä tai syömishäiriöitä. Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä masennus kuuluu sairauden kuvaan, ja silloin ihmisen vointi vuorottelee hypomaniasta tai maniasta masennukseen.
Erilaisia masennuksen oireita:
- masentunut, ahdistunut tai epätoivoinen mieliala
- vähentynyt mielenkiinto muihin ihmisiin ja ympäristöön
- kyvyttömyys nauttia tai kokea mielihyvää
- unettomuus tai lisääntynyt unen tarve
- lähes päivittäinen voimattomuus ja väsymys
- liikkeiden ja mielen hidastuminen tai kiihtyneisyys
- arvottomuuden, huonommuuden ja syyllisyyden tunteet
- vaikeudet ajatella, keskittyä tai tehdä päätöksiä
- kuolemaan liittyvät mielikuvat tai itsetuhoiset ajatukset
- ruokahaluttomuus ja laihtuminen tai lisääntynyt tarve syödä ja painonnousu
- lisääntynyt alkoholin tai muiden päihteiden käyttö
- seksuaalisten halujen vähentyminen
Joskus masennukselle ei löydy mitään selkeää syytä elämäntilanteesta. Oma vika se ei silti ole koskaan. Ammattiapua on hyvä hakea, jos masennus pitkittyy ja oireet haittaavat elämää. Oikeanlaisen hoidon avulla masennuksesta on mahdollista parantua.
Korkean toimintakyvyn masennus
Korkean toimintakyvyn masennus eli ole diagnoosi, vaan yksi masennukseen liittyvistä ilmiöistä, jota esiintyy erityisesti itseltään paljon vaativilla ja suorittamiseen taipuvaisilla ihmisillä. Toimintakyky ei välttämättä laske vaan arki rullaa masennuksen muista oireista huolimatta. Ihmisen avuntarvetta voi olla vaikea tunnistaa, vaikka se olisi erittäin tärkeää.
Mikä aiheuttaa masennusta?
Masennusta kuvataan oireyhtymänä, jonka taustalla voi olla monia eri syitä. Masennuksen syntyyn voivat vaikuttaa muun muassa biologinen alttius, synnynnäinen temperamentti ja kehityksen aikaisten kokemusten muovaama persoonallisuuden rakenne. Taustalla voi olla myös esimerkiksi läheisen menetykseen liittyvä surematon suru tai jokin muu aiemmin elämässä käsittelemätön tunnetila tai trauma, joka nousee pintaan elämänkriisin keskellä, joskus tiedostamattakin.
Psykologisella tasolla alttiutta sairastumiseen lisäävät muun muassa huono itsetunto ja vääristynyt minäkuva sekä erilaiset sisäistetyt negatiiviset ajatusmallit. Masennus voi olla ihmisen psyyken tiedostamaton keino paeta pelottavia tunnetiloja. Esimerkiksi omat tai toisen vihantunteet, suru tai muut tukahdutetut tunteet voivat vaikeuttaa pitkäänkin tunne-elämää ja ihmissuhteita.
Mikä avuksi masennukseen?
Koska masennuksen syyt ovat monet, eri hoidot auttavat eri ihmisiä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa sairastunut pääsee hoitoon, sitä nopeampaa ja pysyvämpää toipuminen voi olla. Ja vaikka pahan olon kanssa olisi elänyt yksin kauankin, on masennuksesta mahdollista parantua.
Masennuksesta puhutaan nykyään paljon, ja yhä useampi uskaltaa kertoa oireistaan ääneen joko läheisille, lääkärille tai muulle alan ammattilaiselle. Masennusta ei pidä kenenkään hävetä tai piilottaa.
Masennuksen hoidossa tehokkaimmaksi on todettu psykologisen keskusteluavun tai psykoterapian sekä mahdollisen lääkehoidon yhdistäminen. Toisille tehokas hoito voi olla psykoterapia ja mahdollinen sairausloma akuutissa vaiheessa, ilman minkäänlaista lääkitystä. Toiset taas tarvitsevat psykoterapian ohella myös lääkehoitoa. Pelkkä lääkehoito ilman psykologista keskusteluapua ei ole tutkitusti pitemmän päälle tehokas eikä suositeltava hoitomuoto. Kattavasti lisätietoa aiheesta löytyy myös potilaalle suunnatusta Käypä hoito -suosituksesta.
Masennuksesta voi toipua ilman ulkopuolista hoitoakin. Etenkin lieviin masennuksiin läheisten ja vertaisten tuesta on paljon apua. Tärkeintä läheisenä on olla läsnä ja osoittaa hyväksyntää ja välittämistä ilman vaatimuksia ”ryhdistäytyä”. Myös elintavoilla, kuten liikunnalla, ravinnolla ja unella, on vaikutusta.
Aina apua ei saa riittävästi kaikesta hakemisesta huolimatta. Se ei ole ihmisen oma vika. Apua kannattaa hakea sinnikkäästi uudelleen, vaikka se tuntuisikin raskaalta. On myös erilaisia matalan kynnyksen hoitomuotoja, kuten chatteja, verkkokursseja ja nettiterapiaa, joista voi olla apua omaan oloon.
