Neuropsykiatriset haasteet (nepsy)
Vaikka monissa nepsy-haasteissa on tunnusomaisia oireita ja piirteitä, on jokainen ihminen oma yksilönsä. Mikään sairaus tai oireyhtymä ei lokeroi ihmistä tiettyyn muottiin.
Neuropsykiatriset eli nepsy-haasteet johtuvat aivotoiminnan rakenteellisesta ja toiminnallisesta poikkeavuudesta. Neuropsykiatrisia vaikeuksia ovat esimerkiksi ADHD, autismikirjon häiriö, kehityksellinen kielihäiriö sekä Touretten oireyhtymä.
Tiedon lisääminen nepsy-haasteista on tärkeää, jotta ihminen voi tarvittaessa saada apua arkeensa ja ennakkoluulot yhteiskunnassa vähenevät.
Näe nepsy
Tutustu nepsy-perheiden ja -ihmisen arkeen, ajatuksiin, haasteisiin ja onnistumisiin Näe nepsy -yhteisön sivuilta.
Mitä tarkoittaa autismikirjon häiriö?
Sana autismikirjo kuvaa autismin moninaisuutta, yksilöllisyyttä ja toimintakyvyn vaihtelua. Diagnosoinnin kehittyessä myös kuva autismista on muuttunut. Suomessa vuosien 2023–2026 aikana käyttöön otettava ICD-11-tautiluokitus päivittää aiemmat erilliset autismikirjon häiriöt (esimerkiksi lapsuusiän autismin ja Aspergerin oireyhtymän) yhden kattodiagnoosin, autismikirjon häiriön, alle.
Vaikka tiedetään, että autismi johtuu aivojen erilaisesta kehityksestä, kaikkia sen taustalla olevia syitä ei tunneta. On kuitenkin todennäköistä, että taustalla on niin geneettisiä kuin ympäristöstäkin johtuvia tekijöitä, jotka yhdessä vaikuttavat autismin syntyyn ja ilmenemiseen.
Miten autismi ilmenee?
Autismi ilmenee ihmisen vuorovaikutuksessa sekä tavassa aistia ja kokea ympäröivä maailma. Vaikka jokainen autismikirjolla oleva ihminen on oma yksilönsä, löytyy myös yhteisiä ja tunnistettavia piirteitä. Niiden vaikutus ja ilmeneminen ovat kuitenkin yksilöllisiä. Tällaisia piirteitä ovat muun muassa:
- Vaikeudet sosiaalisessa kanssakäymisessä, erityisesti vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa.
- Yksilöllinen ja tavallisesta poikkeava tapa tulkita aistien välittämää tietoa.
- Poikkeavan voimakas hermoston kuormittuminen ja stressitason nousu.
- Vaikeudet toiminnanohjauksessa kuten erilaisten arkisten toimintojen aloittamisessa ja loppuun saattamisessa.
- Vaikeudet ennakoida tai suunnitella tulevaa tai hahmottaa tekemiseen tarvittavaa aikaa.
- Vaikeudet pitää mielessä ohjeita, käskyjä tai kehotuksia, erityisesti jos niitä annetaan nopeassa tahdissa useita.
Itsepäiseltä, omaehtoiselta tai välinpitämättömältä näyttävä tai vaikuttava käytös voi olla merkki toiminnanohjauksen haasteista, joihin voi kuitenkin auttaa ennakointi ja toiminnan jäsentäminen.
Mistä apua ja tukea?
Autismikirjon ihminen voi saada apua toiminnanohjauksen haasteisiin kuntoutuksella, jonka tarkoitus on tukea ja ylläpitää toimintakykyä. Keskeistä kuntoutuksessa on riittävän arjen tuki, ympäristön muokkaus toimintakykyä tukevaksi, myönteisen minäkuvan ja itsetunnon vahvistaminen sekä ihmisen vahvuuksien ja mielenkiinnonkohteiden, ekkojen, hyödyntäminen. Kuntoutuksen tarve vaihtelee eri kehitys- ja elämänvaiheissa.
Tukea arkeen autismikirjon kanssa voi saada terveydenhuollosta tai esimerkiksi Autismiliitosta.
tiesitkö?
Autismiin liittyy paljon vahvuuksia ja voimavaroja. Tällaisia ovat esimerkiksi hyvä keskittymiskyky, tarkkuus, oikeudenmukaisuus, kyky havaita yksityiskohtia ja ratkaista monimutkaisia ongelmia, sekä erityinen lahjakkuus tai erityiset taidot jossakin tietyssä asiassa.
Mitä tarkoittaa ADHD ja mitkä ovat sen oireet?
ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö, joka haittaa toimintakykyä. ADHD:n esiintyvyydeksi arvioidaan lapsilla ja nuorilla 4–7 prosenttia ja aikuisilla 2–3 prosenttia. ADHD-diagnoosi on yleisempi pojilla kuin tytöillä, mutta on havaittu, että tyttöjen ADHD jää herkemmin tunnistamatta. Myös aikuisissa ADHD:n esiintyvyys on suurempi miehillä kuin naisilla.
On tavallista, että perheen sisällä sekä vanhemmalla että lapsella on ADHD, sillä perimän vaikutus sen esiintyvyydessä on merkittävä.
ADHD:n oireita ovat muun muassa:
- Keskittymis- ja tarkkaavaisuusvaikeudet: Ihmisen voi olla vaikea kuunnella toisia. Hän saattaa häiriintyä herkästi erilaisista ärsykkeistä tai vaipua syvälle omiin ajatuksiinsa ja tekemiseensä.
- Lyhytjänteisyys, kärsimättömyys, impulsiivisuus: Ihmisen voi olla vaikea hillitä päähänpistoja ja hän siirtyy nopeasti yhdestä asiasta toiseen. On tyypillistä, että teot tapahtuvat ennen kuin ihminen ehtii ajatella asiaa sen enempää. Hänen voi olla vaikea odottaa omaa vuoroaan, mikä saattaa näkyä toisten päälle puhumisena.
- Levottomuus ja ylivilkkaus: Ihmisen saattaa olla tauotta liikkeessä ja heilutella esimerkiksi käsiä tai jalkoja hermostuneesti. Paikallaan pysyminen on vaikeaa, sillä olo on jatkuvasti levoton.
Ympäristön häiriötekijät, motivaatio ja vireystila vaikuttavat oireiden esiintymiseen ja voimakkuuteen, ja niitä ilmenee eri ikävaiheissa eri tavoin. Myös sosiaalisten taitojen ja tunteiden säätelyn vaikeudet voivat liittyä ADHD:hen. ADHD:n oireet voivat vaikeuttaa opiskelua ja työntekemistä.
Tiesitkö?
ADD ei ole enää erillinen diagnoosi, vaan yksi ADHD:n kolmesta esiintymismuodosta.
ADHD:n kanssa esiintyy usein samanaikaisesti muita häiriöitä tai sairauksia, kuten univaikeuksia, oppimisvaikeuksia, autismikirjon häiriöitä, käytöshäiriöitä, masennusta tai ahdistuneisuushäiriöitä. Myös syömishäiriön riski on tytöillä ja naisilla suurentunut. Päihdehäiriön riski on ADHD-diagnoosin saaneilla 2–3-kertainen normaaliväestöön verrattuna.
Keskeisiä hoitokeinoja ADHD:n kanssa elämiseen ovat erilaiset tukitoimet, psykososiaaliset hoitomuodot ja lääkehoito. Mitä varhaisemmassa vaiheessa ihminen saa apua ja tukea, sen vähemmän ADHD haittaa muuta terveyttä, ihmissuhteita, opintoja ja työskentelyä.
Hankinnainen keskittymisvaikeus, ADT
Erilaiset keskittymisvaikeudet ovat hyvin yleisiä, eikä niiden taustalla ole läheskään aina sairaus tai oireyhtymä.
Hankinnainen keskittymisvaikeus eli ADT tarkoittaa tilaa, joka syntyy pitkän ja kuormittavan ajanjakson myötä, jonka aikana ihminen ei ole päässyt palautumaan. Tähän voivat johtaa esimerkiksi ruuhkavuodet, vaativa aika opinnoissa tai töissä tai liiallinen älylaitteiden käyttö. Kyseessä ei ole lääketieteellinen diagnoosi, vaikka oireet muistuttavatkin ADHD:n oireita.
ADT:stä eroon pääseminen edellyttää omien toimintatapojen muuttamista – aivot täytyy opettaa jälleen rauhoittumaan. On tärkeä opetella keskittymään oleellisiin asioihin sekä välttää multitaskingia ja jatkuvaa puhelimen vilkuilua. Myös säännölliseen elämänrytmiin ja terveellisiin elämäntapoihin kannattaa kiinnittää huomiota.
Myötätuntoinen suhtautuminen itseen on tärkeää myös tässä asiassa. Lisää vinkkejä saat esimerkiksi Mielenterveystalon sivuilta.
Mitä tarkoittaa kehityksellinen kielihäiriö?
Kehityksellinen kielihäiriö tunnettiin aiemmin nimellä kielellinen erityisvaikeus eli dysfasia. Se tarkoittaa, että lapsen kielen kehitys viivästyy tai etenee poikkeavasti muuhun kehitykseen nähden. Aivoliiton mukaan noin seitsemällä prosentilla suomalaisista lapsista on kehityksellinen kielihäiriö, ja se on yleisempää pojilla kuin tytöillä. Kehityksellinen kielihäiriö vaikuttaa noin 270 000 suomalaisen elämään.
Usein kehityksellisen kielihäiriön syynä on lapsen perimä – sen aiheuttavia taustamekanismeja ei kuitenkaan tunneta vielä riittävästi. Vanhemmat eivät voi aiheuttaa lapselleen kehityksellistä kielihäiriötä. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että lähiympäristön tuki voi joko vahvistaa tai heikentää lapsen kielellistä oppimista ja toimintakykyä.
Miten kehityksellinen kielihäiriö ilmenee?
Kehityksellinen kielihäiriö ilmenee lapsella usein niin, että sanojen oppiminen on hidasta, ensisanat tulevat myöhään tai jo opitut sanat jäävät pois käytöstä. Sanoista voi olla vaikea muodostaa lauseita, jolloin asioista on vaikea kertoa. Toisaalta kerronta voi olla hyvinkin runsasta, mutta lapsen on vaikea rakentaa siitä ehjää kokonaisuutta. Lapsi voi myös olla vuosia lähes puhumaton.
Kehitykselliseen kielihäiriöön voi liittyä esimerkiksi kömpelyyttä ja tarkkaavuuden häiriöitä. Myös sosiaalisten tilanteet vaikeutuvat, jos sosiaalisia sääntöjä tai puhetta on vaikea ymmärtää tai kielen käyttö vuorovaikutustilanteissa on haastavaa.
Iän myötä kehityksellisen kielihäiriön oirekuva usein muuttuu – puhe selkiytyy vähitellen ja arkinen kielen hallinta kehittyy. Kuitenkin pitkien ja monimutkaisten lauseiden ymmärtäminen niin suullisesti kuin kirjallisestikin voi edelleen tuottaa vaikeuksia, samoin kuin omien ajatusten, havaintojen ja omaksutun tiedon ilmaiseminen.
Mistä apua ja tukea?
Kehitykselliseen kielihäiriöön on mahdollista saada apua. Vanhempien on tärkeä sitoutua ja osallistua aktiivisesti hoitoon ja saada tukea neuvolasta. Tukitoimia tarvitaan sekä kotona, varhaiskasvatuksessa että koulussa. Kuntoutus perustuu aina eri ammattilaisten yhteistyössä laadittuun kuntoutussuunnitelmaan, jossa hyödynnetään tutkimuksia ja suosituksia
