Mielenterveysbarometri 2023 kertoo sairastuneiden osattomuuden kokemuksista
Uuden Mielenterveysbarometrin mukaan mielenterveysongelmia itse kokeneiden ihmisten arvio omasta täysivaltaisuudestaan yhteiskunnan jäseninä on pudonnut selvästi, kun verrataan aikaan juuri ennen koronaa. Tulos kertoo osattomuuden kokemuksesta, sanoo Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka.
Koronan seuraukset toivat erilaiset mielenterveyden haasteet viimeistään osaksi kaikkien suomalaisten elämää.
”Ihmisillä on tarve hakea selitystä tuntemuksilleen, ja diagnoosi antaa siihen usein vastauksen. Se on hyvä asia. Stigma tuntuukin hälventyneen varsinkin masennuksessa, ahdistuksessa ja neuropsykiatrian puolella adhd:ssa. Vakavimmin sairastuneet kuitenkin helposti unohtuvat”, Olavi Sydänmaanlakka sanoo.
”Julkisuudessa mielenterveyden haasteista puhutaan enemmän kuin koskaan. Samaan aikaan on kasvanut sekä palvelujen tarve että tietoisuus siitä, että niitä on yhä niukemmin tarjolla. Siitä tulee varmasti korostuneesti osattomuuden tunne, kysymys siitä, olenko osallinen, voinko vaikuttaa ja saanko palveluja”, hän toteaa.
Nimby-mittari: vastustus juuttunut viidennekseen suomalaisista
Mielenterveyden keskusliiton julkaisema Mielenterveysbarometri on mitannut mielenterveyden häiriöihin liittyvää stigmaa eli häpeäleimaa Suomessa vuodesta 2005. Isossa kuvassa kehitys on positiivinen eli stigma on laimentunut, sanoo erityisasiantuntija Päivi Rissanen Mielenterveyden keskusliitosta.
”Näyttää siltä, että kaikilla mittareilla ja kaikkien vastaajaryhmien osalta trendit ovat olleet pääosin laskevia. Toki pientä vuosittaista vaihtelua on”, hän kertoo.
Selkein esimerkki on barometrin ns. Nimby-mittari (Not in my backyard), jossa kysytään, mitä ryhmiä vastaaja ei haluaisi naapuriinsa. Yhtenä ryhmänä mittarissa ovat mielenterveyskuntoutujat. 17 vuoden seurantajakson alussa heitä ei halunnut naapurikseen noin kolmannes suomalaisista. Nykyisin määrä on vakiintunut noin viidennekseen.
Asenne maahanmuuttajiin muodostaa Nimby-mittarissa poikkeuksen perustrendistä.
”Heidän kohdallaan vastustuksessa oli selvä piikki vuoden 2015 jälkeen. Nyt vastustus on laskenut samalle tasolle kuin ennen sitä aina seurannan alkuun saakka”, Päivi Rissanen sanoo.
Ei ole olemassa vain yhtä stigmaa
Mielenterveysbarometri on vuosien varrella selvittänyt myös asenteita mielenterveysongelmiin työelämässä. Niissä on havaittavissa, että toisten mielenterveysongelmiin suhtaudutaan avoimemmin kuin esimerkiksi omista mielenterveyden ongelmista kertomiseen.
”Omaa sairastumista ehkä hävetään enemmän. Kyse voi olla myös sosiaalisesta paineesta, kun mietitään omaa vastausta kysymykseen ”ottaisitko mielenterveysongelmia kokeneen työkaveriksi”. Toisaalta havainnot kertovat myös stigman moninaisuudesta. Ei ole mitään yhtä stigmaa, vaan siinä on eri puolia”, Päivi Rissanen arvioi.
Lisätietoja:
Päivi Rissanen, erityisasiantuntija, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 050 433 6518 ( maanantaina 20.11. koko päivän)
Olavi Sydänmaanlakka, toiminnanjohtaja, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 050 353 9920 (nopeimmin tavoittaa jättämällä soittopyynnön tekstiviestillä)
Mielenterveysbarometri on valtakunnallinen selvitys mielenterveysongelmiin liittyvistä asenteista sekä palveluihin ja hoitoon liittyvistä näkemyksistä. Vastaajina ovat yleisö (TNS Kantarin kuluttajapaneeli), mielenterveysongelmia itse kokeneet ihmiset sekä mielenterveysalan ammattilaiset (psykiatrit, psykologit). Mielenterveyden keskusliitto on julkaissut barometrin vuodesta 2005, nykyisin joka toinen vuosi.