Avoin laatutieto turvaa potilaiden oikeutta parhaaseen hoitoon – laaturekisterit turvattava

Sairauksien hoidon tulokset Suomessa vaihtelevat. Esimerkiksi diabetesta sairastavien hoitotuloksissa verensokeritasapainon ja kolesterolin osalta on alueellista ja potilasryhmäkohtaista vaihtelua. Tiedämme tämän, koska Suomessa on vihdoin diabeteksen hoidon kansallinen laaturekisteri, josta eri alueiden keskeiset hoitotulokset käyvät ilmi.

Tietoa hoidon laadusta kertyy Suomessa tällä hetkellä yhdeksään kansalliseen sairausryhmäkohtaiseen laaturekisteriin, joiden toiminta on vuoden 2023 alusta lakisääteisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vastuulla.[1]

Nyt perustetut rekisterit ovat hyvä alku, mutta niiden toiminnan vakiintuminen edellyttää resursseja. Sairausryhmäkohtaisia rekistereitä tarvitaan myös jatkossa lisää. Laaturekisterien tulisi kattaa kansanterveyden ja hyvinvoinnin kannalta merkittävimmät asiakas- ja potilasryhmät. Ruotsissa laaturekistereitä on kymmeniä.

Avoimuus ja läpinäkyvyys on julkisen palvelun ja luottamuksen ydintä. Potilaiden ja ammattilaisten on tiedettävä, miten hoidossa onnistutaan ja tätä tietoa on järjestelmällisesti hyödynnettävä. Laaturekisterien tietojen avulla ammattilaiset ovat jo onnistuneet kehittämään hoitoa niin, että potilaiden hoitotulokset ovat parantuneet. Samalla koituu merkittäviä säästöjä, kun kalliilta lisäsairauksilta ja terveysongelmien pahenemiselta voidaan yhä useammin välttyä.

Terveydenhuoltoa halutaan johtaa tiedolla, mutta tosiasiassa sitä on pitkään johdettu rahalla. Akuuttien säästöjen hakemisen sijaan tulee keskittyä vaikuttavuuden parantamiseen. Juuri tässä laatutieto osoittaa arvonsa: se auttaa ohjaamaan terveydenhuollon rajallisia resursseja parhaaseen terveyshyötyyn ja vaikuttavuuteen. Suomella ei ole varaa jättää tätä tietoa käyttämättä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon yli 20 miljardin euron kustannuksissa laaturekisterien tarvitsema rahoitus on häviävän pieni niiden hyötyyn nähden. Valtion budjetissa THL:n laaturekisteritoimintaa rahoitetaan nyt 1,4 miljoonalla eurolla vuosittain. Tämä mahdollistaa toiminnan käynnistymisen, mutta liian hitaasti tarpeisiin nähden, eikä uusia rekisterejä saada perustettua. Laaturekistereihin investoidut resurssit katetaan muutamassa vuodessa, kun huomioidaan vaihtoehtoiskustannuksissa koituva säästö hoidon vaikuttavuuden parantuessa.

Jokainen sairastunut haluaa saada parasta mahdollista hoitoa. Laaturekistereistä saatava tieto turvaa potilaan oikeutta parhaaseen hoitoon ja vahvistaa potilaiden yhdenvertaisuutta.

Seuraavan hallituksen on osana vastuullista terveyspolitiikkaa järjestelmällisesti edistettävä laadun ja vaikuttavuuden seurantaa, lisättävä laaturekisterien rahoitusta ja varmistettava laatutiedon hyödyntäminen alueellisessa toiminnassa ja kansallisessa ohjauksessa.

Suomen Diabetesliitto ry
toiminnanjohtaja Juha Viertola

Mielenterveyden keskusliitto ry
toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka

Munuais- ja maksaliitto
toiminnanjohtaja Sari Högström

Suomen Reumaliitto ry
toiminnanjohtaja Anu Uhtio

Selkäliitto ry
toiminnanjohtaja Kirsi Töyrylä-Aapio

Suomen Sydänliitto
pääsihteeri Marjaana Lahti-Koski

Lisätietoja:

Juha Viertola, toiminnanjohtaja, Suomen Diabetesliitto ry juha.viertola@diabetes.fi, p. 050 64 222

Anu Uhtio, toiminnanjohtaja, Suomen Reumaliitto, anu.uhtio@reumaliitto.fi, p. 044 709 81 38

[1]  Nämä laaturekisterit ovat psykoosien hoidon laaturekisterin lisäksi diabetesrekisteri, HIV-rekisteri, munuaistautirekisteri, selkärekisteri, suun ja hampaiden sairauksien hoidon laaturekisteri, sydänrekisteri, tehohoidon laaturekisteri ja tulehduksellisten reumasairauksien laaturekisteri.