78 % uskoo koronan lisäävän mielenterveysongelmia tulevaisuudessa
Mielenterveyden keskusliiton Mielenterveysbarometrin mukaan lähes neljä viidestä mannersuomalaisesta uskoo koronapandemian lisäävän mielenterveysongelmien määrää tulevaisuudessa. 62 % puolestaan arvioi koronan heikentävän erityisesti mielenterveyskuntoutujien tilannetta.
Mielenterveysbarometrin mukaan suomalaisten enemmistö on joka tapauksessa huolissaan koronan vaikutuksista mielenterveyteen. Tuloksissa on jonkin verran eroa sekä vastaajien iän mukaan että sen mukaan, miten läheisesti mielenterveysongelmat heitä koskevat.
Heistä, joilla itsellään tai joiden lähipiirissä on mielenterveysongelmia, koronan ongelmia lisäävään vaikutukseen uskoo 82 %. Muista tähän uskoo 72 %. Vanhemmat vastaajat ovat nuorempia enemmän huolissaan. Yli 30-vuotiaista ongelmien kasvuun uskoo 80 % ja nuoremmista 73 %.
Näkemykset mielenterveyskuntoutujien tilanteen heikkenemisestä vaihtelevat myös. Naisista huolissaan on 68 %, miehistä 55 %. Heistä, joilla itsellään tai joiden lähipiirillä on mielenterveysongelmia, kuntoutujien tilanteen heikkenemiseen uskoo 66 % ja muista 52 %.
Mitä pitäisi tehdä ja kenen?
”Tulokset eivät sinänsä yllätä. Suurin osa meistä on joutunut omassa arjessaan kokemaan, miten tämä tilanne kuormittaa mieltä”, toteaa toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka Mielenterveyden keskusliitosta.
Hänen mukaansa Mielenterveysbarometrin tulokset sisältävät kuitenkin vahvan viestin päättäjille.
”On ollut paljon puhetta siitä, miten talous saataisiin elpymään ja yhteiskunnan rakenteet korjautumaan. Nyt on pakko muistaa, että koronasta elpymisessä ei ole kysymys vain rahasta ja liike-elämästä, vaan sen varmistamisesta, että ihmiset jaksavat ja voivat hyvin tulevaisuudessakin”, hän sanoo.
”Parasta yhteiskunnallista varautumista olisi nyt se, että samalla tehokkuudella, jolla pyritään rokottamaan väestö koronaa vastaan, rakennettaisiin valmiudet ottaa vastaan koronan uuvuttamia ihmisiä ja antaa heille eväät elpymiseen.”
”Hyvä esimerkki tästä on HUS, joka on viemässä terapioita terveyskeskuksiin eli terveydenhuollon etulinjaan. Juuri näin on syytä toimia. Kansalaisaloite terapiatakuusta jäi viime vuonna eduskunnassa koronan jalkoihin, ja nyt on aika nostaa se kiireesti käsittelyyn.”
Yli puolet hakisi apua mielenterveysjärjestöiltä
Mielenterveysbarometrissa kysyttiin myös, kuinka todennäköisesti vastaajat hakisivat apua jostain mielenterveysjärjestöstä.
55 % kertoi hakevansa järjestöapua joko erittäin tai melko todennäköisesti. 30 % piti avun hakemista järjestöstä erittäin tai melko epätodennäköisenä. 15 % puolestaan ei osannut tai halunnut kertoa näkemystään.
Lisätietoja:
Olavi Sydänmaanlakka, toiminnanjohtaja, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 050 363 9920
Päivi Rissanen, tutkija, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 050 433 6518
Mielenterveysbarometrin yleisökyselyn Mielenterveyden keskusliitolle toteutti Kantar TNS marras-joulukuun vaihteessa 2020. Kyselyyn vastasi yhteensä 2231 Manner-Suomessa asuvaa 15–79-vuotiasta.