Gamian-Europen Karl Lavó (EU policy and project manager, kuvassa vasemmalla) vieraili huhtikuun puolessa välissä tiiminsä kanssa Suomessa ja tutustui perjantaina 17.4. myös Mielenterveyden keskusliiton toimintaan. Gamian-Europe on yleiseurooppalainen voittoa tavoittelematon vaikuttamistyöhön keskittyvä järjestö, joka puolustaa mielenterveysongelmia kokevien ihmisten etuja ja oikeuksia.

Lavó kertoo vaikuttuneensa suomalaisesta järjestötyöstä, muun muassa sen tavoittavuudesta sekä oikeudellisesta ja ihmisoikeudellisesta näkökulmasta. Belgian Brysseliin palaava joukko viekin mukanaan uusia ideoita, jotka pohjaavat suomalaisten järjestöjen tapaan toimia.

Lavón mukaan Brysselissä keskitytään helposti aina samoihin asioihin.

− Meidän on varmistettava, että pysymme kosketuksissa ihmisiin ja oikeisiin potilaisiin. Tämä yhteys on katkonainen Brysselissä toimivilla organisaatioilla.

”Mielenterveyteen panostaminen on ihmisten henkilökohtaiseen puolustautumiskykyyn panostamista”

Lavó on tietoinen Suomen hallituksen sotejärjestöihin kohdistuneista leikkauksista. Hän pitää niitä suurena virheenä, vaikka ymmärtää, että Suomessa, kuten Euroopassa muutenkin, panostetaan nyt erityisesti puolustukseen.

Lavón mukaan päätöksistä puuttuu kuitenkin ymmärrys siitä, että mielenterveyteen panostaminen on ihmisten henkilökohtaiseen puolustautumiskykyyn ja resilienssiin panostamista.

− Valitettavasti kaikki maat tekevät tällaisia asioita nyt. Tulemme näkemään tulokset muutaman vuoden päästä, kun elintärkeät palvelut on leikattu ihmisiltä, joilla on vakavia haasteita. Se on täysin väärä suunta. Ymmärrän lyhyenaikavälin fokuksen, mutta muuten, valtava virhe.

Eurooppaa yhdistävän toiminnan ohjaavana elementtinä tahtotila, ei pakko

Mielenterveyden keskusliiton juristi ja johtava asiantuntija Oskari Korhonen (kuvassa toinen oikealta) vastaanotti vieraat Helsingin toimistolla ja esitteli liiton toimintaa. Hän sanoo tapaamisen olleen tärkeä benchmarkkaus Suomen ja muun Euroopan välillä.

− Meidän järjestökenttämme on erilainen suhteessa muuhun Eurooppaan. Leikkauksista huolimatta meillä on suhteellisen vakaa rahoitustilanne siinä missä monissa muissa maissa kansalaisjärjestöjen toiminta on yksinomaan lahjoitusten varassa.

Korhosen mukaan Suomessa ollaan joissain asioissa muuta Eurooppaa edellä, joissain taas jäljessä.

− Esimerkiksi potilaiden itsemääräämisoikeuteen liittyviä keskusteluja käydään toisissa hoitokulttuureissa ihan eri kontekstissa kuin meillä Suomessa, jossa suuri osa lähtökohtaisesti luottaa järjestelmään ja sen kykyyn uudistua.

Tapaamisessa keskusteltiin myös Suomen ja Euroopan maiden suhtautumisesta mielenterveyteen ja itsemääräämisoikeuksiin ja niiden eroista. Siiloutuneet järjestelmät vaikeuttavat koordinointia eivätkä järjestelmät ole yhteensopivia.

Korhosen mukaan ollaan hyvän tahdon varassa.

− Jos esimerkiksi halutaan edistää ja harmonisoida Euroopan laajuisesti asioita, useimmiten sitä ohjaa poliittinen tahtotila tai professioiden ammatillinen yhteistyö, ei suoranainen pakko. EU:lla ei ole kovin suoraa toimivaltaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Myös Gamian-Europe joutuu Euroopan tasolla etsimään reittejä ja sivuovia tuoda mielenterveysteemat esiin, esimerkiksi työhyvinvoinnin sekä lasten ja nuorten asioiden edistämisen kautta.

Korhonen muistuttaa, että vaikka esimerkiksi ihmisoikeussopimukset toimivat Euroopan oikeusjärjestelmiä harmonisoivana oikeutena, yksityiskohtien toteuttaminen paljolti jäsenmaiden oman harkinnan varaan. Yhteiskoordinointi vaikeaa.

− Esimerkiksi päivittämämme psykiatrinen hoitotahto ei ole sellaisenaan sovellettavissa muissa Euroopan maissa, sillä se vaatisi erityistä lokalisointia ja ymmärrystä muun muassa stigman tilanteesta, Korhonen sanoo.

Sosiaalisen median haittavaikutukset puheenaiheena EU:ssa

Millaiset tuulet Euroopassa ja erityisesti Brysselissä sitten Lavón näkökulmasta tällä hetkellä puhaltavat? Synkät, vaikka pieniä positiivisia merkkejäkin on. Niihin Gamian-Europe haluaa keskittyä.

Hän nostaa esimerkiksi sen, miten ymmärrys algoritmien ohjaaman digitaalisen maailman haitoista on lisääntynyt. Nyt keskitytäänkin lainsäädäntöön, jonka vaikutukset kohdistuisivat erityisesti nuoriin.

Lavón mukaan on haastavaa sanoa, mitä seuraavaksi tapahtuu. Jotkut maat puhuvat sosiaalisen median kiellosta, siinä missä toiset korostavat digitaalista lukutaitoa.

− Tämä tulee olemaan seuraava iso taistelu.

Gamian-Europen vierailulla vastassa olivat Oskari Korhosen ohella Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtaja Eveliina Lafghani, toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka sekä Sosped-säätiön toiminnanjohtaja Lassi Rajamäki.