Järjestöt, kunnat ja hyvinvointialueet yhteistyöhön
Kun sopeutuksia nyt täytyy tehdä eikä valtio voi enää lisää velkaantua, mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden ihmisten tulevaisuus todella huolestuttaa. Hyvinvointialueiden, järjestöjen ja kuntien on löydettävä kustannustehokas tapa tehdä yhteistyötä, sanoo Mielenterveyden keskusliiton uusi puheenjohtaja Eveliina Lafghani.
Järjestöalan ja psykiatrisen hoitotyön ammattilainen Eveliina Lafghani Helsingistä valittiin tänä viikonloppuna Mielenterveyden keskusliiton johtoon. Hän on monille tuttu mm. liiton edellisen hallituksen jäsenenä ja Taiteen Sulattamon toiminnanjohtajana.
Uudessa tehtävässä hänellä on kaksi suurta huolta.
”Ensimmäinen on hoitoon pääsy ja psykiatrisen hoidon tulevaisuus. Mikä tulee olemaan hoidon taso ja miten nopeasti ihmiset pääsevät hoitoon”, Lafghani sanoo.
”Toinen on mielenterveysjärjestöjen rahoituksen leikkaus. Järjestöt tuottavat matalan kynnyksen tukea ja toimintaa, joka keventää hyvinvointialueiden ja erikoissairaanhoidon taakkaa. On suorastaan järjetöntä leikata järjestöiltä, jotka pystyvät ketterällä tavalla ja matalalla kynnyksellä helpottamaan lakisääteisten palvelujen taakkaa.”
Lafghani kaipaa paitsi arviointia pitkän aikavälin seurauksista, myös yhteisten toimintamallien rakentamista nykyisen tilanteen pohjalta.
”Mielenterveyden keskusliitto ja sen jäsenjärjestöt eivät suostu seuraamaan tilannetta sivusta, vaan meidän on löydettävä kustannustehokkaat keinot auttaa mielenterveyden häiriöihin sairastuneita ihmisiä. Siihen tarvitaan hyvinvointialueiden, kuntien ja kolmannen sektorin aitoa, yhdessä mietittyä yhteistyötä”, hän sanoo.
”Tärkeää on, että ihmiset olisivat jo toipumisprosessinsa alussa kiinnittyneet järjestöjen tuottamaan arjen tukeen. Näin voidaan kustannustehokkaasti estää sairauksien pahenemista ja sitä, että ihmiset päätyvät lopulta kalliiseen erikoissairaanhoitoon.”
”Järjestöissä on ammattilaisia ja lisäksi merkittävä määrä vapaaehtoisia. He pystyvät tuottamaan tukea huomattavasti edullisemmin kuin erikoissairaanhoito. Järjestöjen toiminnan ydin on matala kynnys ja niiden toiminnan ansiosta voidaan välttää se, että mielenterveyden häiriöihin sairastuneet päätyvät sairauden alusta asti aina vain jonottamaan ja ’kuormittamaan’ yhä niukkenevia julkisia palveluja.”
”Hyvinvointialueiden, järjestöjen ja kuntien pitää jatkossa tiivistää yhteistyötä, luoda yhdessä innovaatioita ja olla valmiita jakamaan työt ja rahat aitoon yhteistyöhön perustuen. Muutos pakottaa meidät tehostamaan ja järkevöittämään toimintaa joka sektorilla.”
Lisätietoja:
Puheenjohtaja Eveliina Lafghani, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 050 522 7632
Mielenterveyden keskusliitto on mielenterveysongelmia itse kokeneiden ihmisten valtakunnallinen järjestö. Tarjoamme neuvontaa sekä kaikille avoimia, maksuttomia kursseja ja koulutuksia, tuotamme tutkimusta, teemme vaikuttamistyötä ja tuemme mielenterveysyhdistyksiä ympäri Suomen. Tukea tarjoavat sekä asiantuntijat että vertaiset.