Taloushuolet voivat viedä pohjan kaikelta – ja silloin saa tarvita apua
Meistä jokainen voi kohdata elämässään asioita, jotka vievät omalta taloudelta pohjan. Sosiaaliturvan merkitys kodeissa, joissa rahat on vaikea saada riittämään edes ruokaan tai lääkkeisiin, on elintärkeä. Tämänhetkiset hallituksen kaavailemat muutos- ja leikkaussuunnitelmat sosiaaliturvaan ovat kuitenkin iskemässä kivuliaasti ihmisiin, jotka ovat jo entuudestaan haavoittuvassa asemassa yhteiskunnassamme, kirjoittaa Mielenterveyden keskusliiton sosiaalityön asiantuntija Riikka Mettälä blogitekstissään.
Erilaiset muutokset maailmantilanteessa, kuten koronapandemia, hyökkäyssota Ukrainaan ja kuluttajahintojen nousu, ovat heijastuneet monella eri tavalla meidän jokaisen elämään. Ruoka on entistä kalliimpaa, sähkön hinta oli ennätyskorkealla viime vuonna ja hinnassa on edelleen paljon vaihtelua ja lasten harrastusmaksutkin jatkavat nousuaan. Niinpä huoli rahojen riittämisestä on arkipäivää monelle.
Lisäksi meistä jokainen voi kohdata elämässään jonkin raha-asioihin vaikuttavan elämänmuutoksen. Oma tai läheisen vakava sairastuminen, työttömäksi jääminen tai ero puolisosta ovat elämänmuutoksia, jotka vaikuttavat väistämättä myös talouteen. Surun ja epävarmuuden keskellä raha-asioita pitäisi jaksaa hoitaa.
Uudessa hallitusohjelmassa huolta aiheuttavat monet sosiaaliturvaamme kaavaillut muutokset ja leikkaukset, jotka toteutuessaan tulisivat heijastumaan varsinkin haavoittuvassa asemassa olevien pienillä tuloilla elävien ihmisten elämään. SOSTEn laskelmissa tarkastelun kohteena ovat muun muassa hallitusohjelmassa linjatut indeksijäädytykset sekä työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvat leikkaukset.
Laskemien mukaan on arvoitu, että pienituloisten määrä tulee kasvamaan Suomessa vuonna 2024 noin 40 000 henkilöllä. Pienituloinen on henkilö, jonka nettotulot ovat alle 60 prosenttia väestön keskimääräisestä tulotasosta. Raportissa on arvioitu, että ensisijaisten etuuksien leikkaukset lisäävät toimeentulotuen saajien määrää noin 47 000 henkilöllä. Toimeentulotuki on viimesijainen etuus, jonka ei pitäisi paikata ensisijaisten etuuksien alhaista tasoa.
Suunnitellut leikkaukset ja jäädytykset kohdistuvat siis heihin, joilla on jo ennestään ollut vaikea saada rahat riittämään. Toimeentulotukea harva hakee huvin vuoksi, ja paperirumbaan joutuminen elämän vaikeuksien keskellä ei ainakaan vähennä stressiä tai ahdistusta.
THL:n tuoreen Terve Suomi -väestötutkimuksen (2023) mukaan, joka viides aikuinen on joutunut tinkimään ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahanpuutteen vuoksi. Raha-asioista ja varsinkin rahaongelmista puhumista vaikeuttaa häpeä. Tosiasiassa rahavaikeudet koskettavat monia meistä jossakin elämänvaiheessa, ja siksi niistä puhuminen on tärkeää. Aihe on siksikin tärkeä, että rahahuolet vievät herkästi yöunet, ja raha-asioista murehtiminen heijastuu myös henkiseen hyvinvointiin ja jaksamiseen. Elämä kapeutuu, kun ajatukset pyörivät pitkälti taloudellisen pärjäämisen ympärillä. Myös OECD:n raportissa (2018) tuodaan esille, että köyhyyden ja heikentyneen mielenterveyden yhteys on Suomessa ilmeinen.
Rahahuolet ovat yleisiä eikä niitä pidä hävetä. Kenen tahansa taloudellinen tilanne voi horjua eikä maailmantilanteen tuomille muutoksille mahda yksittäinen ihminen mitään. Tärkeää on, ettet jää yksin huoliesi kanssa.
Olemme koonneet sivuillemme tietoa eri palveluista, joiden puoleen talous- ja velkaongelmissa voi kääntyä. Jos raha-asiat ahdistavat tai stressaavat sinua, voit myös soittaa tai chatata neuvontapalveluidemme ammattilaisten kanssa. Emme ehkä pysty ratkomaan tilannetta nopeasti, mutta usein jo pelkkä puhuminen auttaa. Lisäksi voit pohtia minun ja kollegani kanssa, ovatko kaikki etuudet haettuna, ja millaista muuta tukea voisit tilanteessasi mahdollisesti hakea. Olemme sinua varten.
Riikka
sosiaalityön asiantuntija
