Rahahuolet eivät saa estää hyvää opiskeluelämää
Sosiaaliturvaleikkaukset tulevat osumaan kipeästi opiskelijoihin. Työntekeminen opintojen ohella ei ole kaikille vaihtoehto esimerkiksi työkykyä heikentävien mielenterveysongelmien takia. ”Oma näkemykseni on selkeä: tilanne ei saisi olla niin, että opiskelijan täytyy maksaa lainarahalla perustarpeisiinsa liittyviä menoja”, kirjoittaa Mielenterveyden keskusliiton sosiaalityön asiantuntija Riikka Mettälä blogitekstissään.
Opiskelijoiden mielenterveysviikkoa vietetään viikolla 15. Sen siivittämänä aloin pohtia opiskelijoiden asemaa muun muassa sosiaaliturvaleikkauksien näkökulmasta.
Opiskelijoita koskevia sosiaaliturvaleikkauksia ovat muun muassa opintorahan indeksijäädytys ja yleiseen asumistukeen tulleet muutokset. Opintorahan määrä pysyy siis vuoden 2023 tasolla vuoteen 2027 saakka, ja esimerkiksi yleisen asumistuen korvausprosentin tippumisen vuoksi kaikkien tukea saavien asumistuen määrä tulee vähenemään jossakin määrin.
Sosiaaliturvaleikkausten yhteisvaikutuksia on arvioinut muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. THL:n vuonna 2023 julkaisemassa työpaperissa kuvattiin sosiaaliturvan leikkausten yhteisvaikutusten kohdistuvan suhteellisesti voimakkaimmin opiskelijoihin ja työttömiin. Huolestuttavaa on, että pienituloisten nuorten aikuisten määrä tulee siis varmasti kasvamaan.
Uskallan väittää, että lähes jokainen opiskelija on jossain vaiheessa kantanut huolta taloudellisesta pärjäämisestään opintojen aikana. Rahahuolet lisäävät stressiä ja stressi vaikeuttaa opinnoissa pärjäämistä, jolloin kierre on valmis. Nyt voimaan tulleet sosiaaliturvan heikennykset tuskin ainakaan hälventävät tätä raha-asioiden ympärillä olevaa huolenkehää.
Opiskelijat ovat myös hyvin heterogeeninen ryhmä. He tulevat hyvin erilaisista lähtökohdista, ja jokaisen opiskelu- ja työkyky sekä taloudellisesti ja sosiaaliset resurssit vaihtelevat. Sosiaaliturvaleikkaukset pakottavat varmasti yhä useamman miettimään työntekoa opiskelujen ohella tai opintolainan nostoa. Työnteko opintojen ohessa on toisille mahdollisuus, toisille välttämättömyys ja toisille mahdottomuus. Asiaan vaikuttavat monet tekijät kuten opiskelu- ja työkyky, perhetilanne, opintojen luonne ja töiden saatavuus.
Olen huolissani varsinkin haavoittuvassa asemassa olevista opiskelijoista, joiden opiskelu- ja työkyky ovat heikentyneet tai vaarassa heikentyä muun muassa mielenterveydellisistä syistä. Kaikille työnteko opiskeluiden ohessa ei ole vaihtoehto. Ammatillinen kuntoutus ja kuntoutusraha tuovat kyllä osalle hieman parempaa taloudellista turvaa, mutta sen kriteereitä eivät täytä läheskään kaikki, joilla on mielenterveyteen liittyviä haasteita tai sen uhkaa. Lisäksi kuntoutusrahaan ammatillisen kuntoutuksen ajalta tehtiin myös hiljattain 13 prosentin leikkaus.
Huomionarvoista on myös se, että opiskelijat ovat ainut ryhmä, jonka kohdalla lainanotto eli velkaantuminen on pakollinen vaihtoehto ennen perustoimeentulotuen hakemista. Erityisin perustein tästä voidaan poiketa, mutta seula on tiukka ja perustuu tapauskohtaiseen harkintaan. Oma näkemykseni on selkeä: tilanne ei saisi olla niin, että opiskelijan täytyy maksaa lainarahalla perustarpeisiinsa liittyviä menoja, kuten ruokaa.
Opiskeluaika on ainutlaatuista ja tärkeä vaihe elämässä. Se antaa eväitä monella tapaa tulevaisuutta varten. Se aika ei saisi mennä pelkästään raha-asioista murehtimiseen. Toivoisin, että opiskelijoista aidosti välitettäisiin ja heidän huolensa myös kuultaisiin.
Riikka Mettälä
Kirjoittaja on Mielenterveyden keskusliiton sosiaalityön asiantuntija.
Lähteet: Kela & THL