Palvelutarpeen arviointi − asiakaslähtöisen työskentelyn kulmakivi
Kun omaan elämäntilanteeseensa tukea etsivä henkilö ottaa yhteyttä työikäisten sosiaalipalveluihin, hänen tilanteensa kartoittaminen aloitetaan palvelutarpeen arvioinnilla. Yhteydenoton jälkeen sosiaalipalveluissa tulee lisäksi aina välittömästi arvioida kiireellisen avun tarve.
Mitä palvelutarpeen arviointi sisältää?
Palvelutarpeen arviointi tehdään yhdessä asiakkaan kanssa siinä laajuudessa, jonka asiakkaan elämäntilanne edellyttää. Tarvittaessa arvioinnin tekemisessä voi olla mukana myös esimerkiksi asiakkaan läheisiä tai muita toimijoita. Palvelutarpeen arviointi voi sisältää asiakkaan yksilötapaamisten lisäksi myös tarpeen mukaan verkostopalaverin tai kotikäynnin.
Palvelutarpeen arviointi, josta tehdään kirjallinen yhteenveto, sisältää muun muassa yhteenvedon asiakkaan tilanteesta ja sosiaalipalvelujen sekä tuen tarpeesta. Lisäksi siihen kirjataan työntekijän johtopäätökset asiakkuuden edellytyksistä sekä asiakkaan oma mielipide ja näkemys palvelutarpeestaan. Arvion aikana sovitaan myös omatyöntekijä tarpeesta.
Missä ajassa arviointi tulee tehdä?
Palvelutarpeen arviointi on lain mukaan aloitettava viipymättä ja tehtävä ilman aiheetonta viivytystä. Jos henkilö on yli 75-vuotias tai hän saa ylintä hoitotukea, arviointi on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä asian vireille tulosta. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen palvelutarpeen arviointi on aloitettava myös viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä vireille tulosta ja se on saatava päätökseen viimeistään kolmen kuukauden kuluessa.
Sosiaalihuoltolain soveltamisoppaassa (2017) avataan, että käytännössä aikarajaukset ovat melko lailla samat kaikilla asiakasryhmillä, sillä sosiaalihuollon päätökset on pääsääntöisesti pantava toimeen kolmessa kuukaudessa siitä, kun asia on tullut vireille.
Voidaanko palvelutarpeen arviointi jättää tekemättä?
Palvelutarpeen arviointi voidaan jättää tekemättä vain, jos se on ilmeisen tarpeetonta. Tällainen syy voi olla esimerkiksi se, että arvio on jo äskettäin tehty eikä asiakkaan tilanteessa ole tapahtunut oleellisia muutoksia tai se, että kyseessä on selkeästi tilapäinen ja lyhytaikainen yksittäisen palvelun tarve.
Jos asiakas haluaa, että palvelutarpeen arviointi tehdään, se tulee pääsääntöisesti tehdä vaikka työntekijä pitäisikin sitä tarpeettomana. Jos arviota ei asiakkaan pyynnöstä huolimatta tehdä, kieltäytymisestä tulee tehdä asiakkaalle muutoksenhakukelpoinen päätös.
Mitä arvioinnin teossa tulee huomioida?
Palvelutarpeen arvioinnin tekeminen on tärkeä osa asiakaslähtöistä työskentelyä ja asiakkaan oikeusturvan toteutumista. Palvelutarpeen arvioinnissa on tärkeää kunnioittaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja siinä tulee ottaa huomioon asiakkaan toiveet, mielipiteet sekä yksilölliset tarpeet. Lisäksi asiakkaalle tulee selvittää hänen oikeutensa ja velvollisuutensa, ja hänelle on kerrottava ymmärrettävästi erilaiset vaihtoehdot palvelujen toteuttamisessa sekä niiden vaikutukset. Tavoitteena on, että asiakkaalla on aidosti mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelukokonaisuutensa suunnitteluun ja valintoihin.
Lähteet: Sosiaalihuoltolaki & Sosiaalihuoltolain soveltamisopas (2017).