Kunnioita, opettele, puolusta – yhdenvertaisempi maailma on meidän kaikkien vastuulla  

Riemu ja kapina. Näihin kahteen sanaan tiivistyy tämän vuoden Helsinki Priden teema, joka on mielestäni kuvaava, sillä juuri sitä vähemmistöön kuuluminen on − suurta riemua mutta samalla kuitenkin kapinaa. Omien oikeuksien jatkuvaa puolustamista. Sitä, mistä Pride on saanut alkunsa. 

Priden merkitys ja tärkeys ei tänäkään vuonna ole epäselvä. Jo esimerkiksi viime viikkojen tapahtumat, joita olemme saaneet lehdistä lukea, osoittavat, että Pridea tarvitaan edelleen.   

Vaikka lainsäädäntöä Suomessa on paranneltu viime vuosina, viharikosten ja vihamielisyyden määrä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan on ollut kasvussa. Rikosuhripäivystys kertoo verkkosivuillaan, että ILGA-Europen raportin mukaan vuosi 2022 oli sateenkaari-ihmisille väkivaltaisin viimeiseen kymmeneen vuoteen Euroopassa. Sama kuvio toistuu valitettavasti myös Suomessa, sillä Poliisiammattikorkeakoulun tuoreimman viharikosraportin mukaan sateenkaari-ihmisiin kohdistuvien epäiltyjen viharikosten määrä kasvoi vuonna 2021 85 prosenttia edellisestä vuodesta. Paljon olisi siis vielä tehtävää.  

Vähemmistöstressiä ja mentaalista Twisteriä

On tutkittu, että sateenkaari-ihmisten keskuudessa mielenterveysongelmat ovat yleisempiä kuin heteroilla ja cissukupuolisilla. Mielenterveysongelmia ei kuitenkaan aiheuta vähemmistöön kuuluminen tai vähemmistöidentiteetti vaan vähemmistöstressi.  

Mitä jos he huomaavat, että kuulun vähemmistöön? Enhän vain paljastanut liikaa itsestäni? Uskallanko puhua kumppanistani ilman kiertoilmauksia? Uskallanko elää identiteettiäni todeksi?

Vähemmistöstressi tarkoittaa vähemmistön kokemaa kroonista ja jatkuvaa henkistä kuormitusta, joka voi altistaa, etenkin pitkällä aikavälillä, muun muassa masennukseen, ahdistukseen, itsetuhoisuuteen, krooniseen stressiin sekä fyysisiin terveysongelmiin. 

Miten minut kohdataan terveydenhuollossa? Saanko hoitoa ja asianmukaista palvelua, jos kerron autenttisesti, kuka olen? Otetaanko minut tosissaan? Vaikuttaako se tulevaisuudessa hoitooni, jos nyt kerron ja siitä jää jälki tietoihini?

Vähemmistöstressissä stressitekijät tulevat ulkopuolelta. Esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistön kohdalla yhteiskunnan luoma paine sopia vahvaan cis-hetero normistoon ja muut yhteiskunnan rakenteet, ennakkoluulot, syrjintä ja sen pelko, vihapuhe, väkivallan uhka tai muu ulkopuolelta tuleva tekijä ovat syitä vähemmistöstressille. Vähemmistöstressi voi olla myös sisäistettyä ja kohdistua omaan itseensä esimerkiksi häpeänä ja vihana omaa identiteettiään kohtaan.   

Uskallanko ottaa kantaa keskustelussa? Uskallanko puolustaa oikeuksiani ja olemassaoloani työpaikan tai sukujuhlien kahvipöytäkeskustelussa? Uskallanko korjata väärän oletuksen?

Tällaiset yllä kuvaillut ajatukset voivat myös kroonistua ja tulla osaksi arkea, jolloin ne lisäävät kuormitusta huomaamattakin. Mentaalisen Twisterin pelaaminen vie aikaa ja ennen kaikkea valtavasti energiaa. Sen varjoon on myös vaarana jäädä ihmisen koko potentiaali esimerkiksi työpaikoilla, koska energiaa menee selviytymiseen. 

Jokainen voi vaikuttaa omalla toiminnallaan

Priden kaltaiset tapahtuvat lisäävät turvallisuuden tunnetta, mutta myös pienemmillä teoilla on merkitystä. Muistan eräänä aamuna töihin ajaessani nähneeni tavallisen kerrostalon ikkunassa sateenkaarilipun ripustettuna parvekkeelle. Se toi heti lämmintä turvallisuuden tunnetta, vaikka ei olekaan eleenä kovin suuri. Samaa turvallisuuden tunnetta tuovat muun muassa turvallisemman tilan säännöt ja sateenkaarisymbolit eri tiloissa. Voin olettaa olevani tervetullut tilaan ja että minun oikeuksiani puolustetaan. Meidän kaikkien tulee taistella ihmisoikeuksien puolesta äänekkäästi, äänekkäämmin kuin koskaan, ja myös pienillä teoilla on merkitystä. 

Jokainen voi vaikuttaa siihen, että sateenkaari-ihmiset voivat kokea olonsa turvallisemmaksi. Muista ainakin nämä asiat: 

Kunnioita ihmisen omaa tarinaa ja identiteettiä. Kunnioita myös hänen mahdollista toivettaan pysyä piilossa. Älä paljasta kenenkään identiteettiä kysymättä häneltä ensin. Esimerkiksi kaikille niin sanottu kaapista tulo ei välttämättä ole aina turvallista.  

Ota selvää. Kaikkea ei tarvitse tietää tai muistaa heti. Termit muuttuvat jatkuvasti ja virheitä sattuu ihan kaikille, myös vähemmistössä itse oleville. Mutta älä jää täysin pimentoon, vaikka sateenkaariasiat eivät koskettaisikaan juuri sinua.  

Opettele. Kielemme sisältää valtavasti sukupuolittuneita oletuksia. Opettele käyttämään neutraalia kieltä. Neutraalista kielestä hyötyvät aivan kaikki.  

Älä pelästy, vaikka tekisitkin virheen. Pyydä anteeksi, korjaa virhe ja siirry eteenpäin. Jos sinulle huomautetaan jostakin, kuuntele. Huomauttaminen on myös välittämisen osoitus.  

Näytä avoimesti tukesi. Se voi olla esimerkiksi pieni sateenkaarilogo, valmiin somepostauksen jako tai isompi ele. Sillä, että sanoitat tukesi ääneen, voi olla iso merkitys lähelläsi olevalle sateenkaari-ihmiselle. 

Puolusta. Jos törmäät syrjintään tai vihatekoon, puolusta, vaikka asia ei koskisikaan sinua tai vaikka paikalla ei olisikaan vähemmistöön kuuluvia. Tukesi voi olla merkittävä ihmiselle, joka kokee vihamielistä käytöstä. Valtaväestöllä on suuri merkitys esimerkiksi homo- ja transfobian kitkemisessä.  

Sateenkaaririemu syntyy vapaudesta ja vertaisuudesta

Kaikesta huolimatta sateenkaaren alla on riemua. Niin paljon sateenkaaririemua. Riemua itsensä löytämisestä. Riemua vapaudesta olla ja tuntea. Riemua itsensä ymmärtämisestä ja sanojen löytämisestä sille, mitä on tuntenut mahdollisesti jo todella kauan – ehkä jopa vuosikymmeniä – mutta mitä ei ole ollut mahdollisuutta näyttää. Riemua siitä, kuinka voi vihdoin elää omannäköistä elämää ilman jatkuvaa pelkoa ja vapauttaa kaikki potentiaali. 

Riemua siitä tiedosta, ettei ole yksin. Maailmassa on myös muita.  

Toivotan ihanaa, sateenkaarevaa Pridea jokaiselle! Ja sinulle, sateenkaaren alla olevalle: Sinä riität. Olet hyvä juuri sellaisena kuin olet. Sinulla on väliä. 

Meillä kaikilla on oikeus olla, näkyä ja kuulua.  

Kaika

Kirjoittaja on Mielenterveyden keskusliiton nuorten aikuisten toiminnan suunnittelija ja queer-ihminen. 

Tiesithän, että…

• Helsinki Priden kulkue ja puistojuhla järjestetään lauantaina 1.7. klo 12 alkaen. Mielenterveyden keskusliitto on mukana tapahtumassa. Tule moikkaamaan meitä Kaivopuistoon, telttamme sijaitsee aivan infopisteen läheisyydessä. Täältä löydät kartan! 
• Marraskuussa järjestettävillä Mielenterveysmessuilla on ammattilaisille suunnattu luento ”Miten autat nuorta, joka pohtii sukupuoli-identiteettiään?”. Luennoitsijana Maarit Huuska, johtava sosiaalityöntekijä, perhepsykoterapeutti, Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus, Seta. Tutustu ohjelmaan ja osta liput! 
• Mielenterveysmessujen maksuton yleisöohjelma julkaistaan syksyllä.