Kaikki puhe pienentää sisällä tuntuvaa möykkyä

Erilaiset vaikeat kokemukset voivat aiheuttaa äärimmäisiltäkin tuntuvia hetkiä ja tunteita. Moni meistä haluaa ja tarvitsee kohtaamisia, joissa on lupa tulla kuulluksi ja nähdyksi. Mielenterveyden keskusliiton toiminnassa tukea voi saada sekä ammattilaisilta että samaa kokeneilta vertaisilta, kirjoittaa asiantuntija Sanna-Maria Railas.
Sanna-Maria Railas hymyilee selfie-kuvassa.

Me Mielenterveyden keskusliiton neuvontapalveluissa kohtaamme työssämme monenlaisia hetkiä, tunteita ja ajatuksia – myös kaikkein äärimmäisiltä tuntuvia. Avullamme hahmottomalta tuntuva hätä ja paha olo voivat saada selkeämpiä ja siedettävämpiä muotoja, minkä jälkeen tilanne voi vaatia myös kohtaamisen jälkeistä toimintaa. Yhdessä voimme pohtia, miten loputtomalta tuntuva kujanjuoksu poistuisi, kenen puoleen tulisi kääntyä ja millaisia valintoja tehdä. Se on tärkein tehtävämme.

Itsetuhoisia ajatuksia kokevilla ihmisillä on usein todella erilaisia tilanteita taustallaan. Voi olla, että ihminen on ollut kuormittunut monesta syystä jo pitkään, on tapahtunut yllättävä, elämän raiteiltaan heittänyt kriisi, taloushuolet ovat kasvaneet kestämättömiksi tai mieltä kalvaa pohjaton yksinäisyys. Erilaisia tilanteita yhdistävä tekijä on usein sietämättömältä tuntuva kipu, johon ei sillä hetkellä tunnu olevan muuta ratkaisua.

Itsetuhoiset ajatukset ovat aina hälytysmerkki ja kertovat siitä, että jonkin tarvitsee muuttua. Todennäköisesti tarve on ulkopuoliselle avulle. Kenenkään ei pidä jäädä sellaiseen käsitykseen, että tällaista minun elämäni vain on. Anonyymien neuvontapalveluidemme avulla voimme auttaa löytämään oman tavan puhua. Avun hakeminenkin helpottuu, kun pystyy sanoittamaan paremmin omaa oloaan.

Kaiken toimintamme ytimessä on vahva kokemustieto. Keskustelemalla samoja kokemuksia jakavien ihmisten kanssa voi yksinäisyyden kokemus hälvetä. Jos puhuminen tuntuu itselle ylitsepääsemättömän vaikealta, voi toisten kokemusten kuuleminen helpottaa. Lisäksi vertaiset tuovat pöytään aina jotain sellaista, mitä ammattilaiset eivät voi tarjota. Siksi on rikkaus, että toimintamme kautta voi saada tukea molemmilta. Onkin tärkeä muistaa, että kaikki puhe pienentää sitä sisällä olevaa möykkyä.

Moni meistä kaipaa elämäänsä ihmisiä, jotka tietävät, miltä elämän nurjat puolet voivat näyttää ja tuntua. Haluamme tulla nähdyksi ja kuulluksi. Hädänkin hetkellä olisi tärkeä pysähtyä toisen luo ja tarjota turvaa. Joten jos joku rohkenee puhua, rohkene kuunnella.

Apua hätä- ja kriisitilanteisiin

Hengenvaarallisessa tilanteessa soita hätäkeskukseen 112.

Apua voi hakea myös kriisikeskuksista, terveysasemilta tai opiskelu- ja työterveyshuollosta.

MIELI ry:n Kriisipuhelin päivystää ympäri vuorokauden numerossa 09 2525 0111.
Sekasin-chat on suunnattu 12–29-vuotiaille. Se päivystää ma-pe klo 9–24 ja viikonloppuisin klo 15–24.