Aikuiskoulutustuen lakkauttamisella voi olla vakavia seurauksia

Tätä tekstiä kirjoittaessani hallituksen esitys aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta on valiokuntatyöskentelyvaiheessa, jonka jälkeen lakimuutos käsitellään eduskunnassa.

Aikuiskoulutustuki ollaan siis lakkauttamassa, mitä on perusteltu muun muassa säästöjen tekemisellä ja työllisyyden parantamisella. Lisäksi esiin on nostettu tuen kohdentumisongelma, eli on havaittu, että tuki kohdistuu jo valmiiksi korkeasti koulutetuille henkilöille.

Kun hallituksen esitys oli vuodenvaihteessa lausuntokierroksella, muun muassa Soste nosti esiin lausunnossaan mielestäni yhden tärkeän näkökulman: aikuiskoulutustuen lakkauttamisen sijaan voitaisiin miettiä esimerkiksi tuen kehittämistä ja kohdentamista tarveharkintaisesti työvoimapulasta kärsiville aloille.

Tällä hetkellä aikuiskoulutustuen käyttö painottuu erityisesti sosiaali- ja terveysaloille, ja siksi lausuntokierroksella tuli kritiikkiä esimerkiksi siitä, että tuen lakkauttaminen voi pahentaa sote-alan työvoimapulaa. Näillä aloilla on jo nyt huutava pula työntekijöistä, joten ymmärrän kritiikin ja jaan tämän huolen.

Jos asiaa katsoo elinikäisen oppimisen kannalta, aikuiskoulutustuen lakkauttaminen heikentää mahdollisuutta kehittää omaa osaamistaan ja taitojaan elämän aikana. Tämä taas voi heijastua työntekijän motivaatioon ja työssäjaksamiseen negatiivisesti.

Kaikkea ei myöskään mielestäni voi mitata vain rahassa tai säästöissä. Työllisyysrahasto toteutti vuonna 2023 tutkimuksen aikuiskoulutustukea saanneille. Vastaajista 58 prosenttia mainitsi motiiviksi lähteä opiskelemaan työn kuormittavuuden. 66 prosenttia koki, että opintovapaa vaikutti työssäjaksamiseen merkittävästi opintojen jälkeen.

Tutkimuksessa nousi esille myös se, että aikuiskoulutustuen avulla vastaajat välttyivät esimerkiksi loppuunpalamiselta ja kuvasivat, miten opiskeltu uusi ammatti palautti työn ilon ja tuottavuuden. Jos Kelan tilastoja katsoo, yli 100 000 ihmistä sai mielenterveysongelmien vuoksi vuonna 2023 sairauspäivärahaa – suhtautuisin siis tähän asiaan vakavuudella.

Kuten Työllisyysrahaston tutkimuksessakin nousi esiin, aikuiskoulutustuki on voinut olla monelle väylä hakea muutosta, jos nykyinen työ on esimerkiksi tuntunut liian kuormittavalta. On tärkeää, että ihmisten mahdollisuuksia kehittää ammatillista osaamistaan parannetaan ja opiskeluun on tarjolla vaihtoehtoisia väyliä.

Jos aikuiskoulutustuki poistuu, olisi tärkeää miettiä, miten täydennys- ja jatkokoulutusta jatkossa tuetaan. Jos aikuiskoulutustuen tilalle ei ole tarjota jotakin muuta, riskinä on, että mielenterveydellisistä syistä johtuvat sairauspoissaolot tulevat kasvamaan.

Riikka Mettälä
Kirjoittaja on Mielenterveyden keskusliiton sosiaalityön asiantuntija

Lähteet:

Kela, Työllisyysrahasto sekä Hallituksen esitys eduskunnalle aikuiskoulutustuen, ammattitutkintostipendin ja vuorotteluvapaan lakkauttamisesta + lausuntokierroksen lausuntomateriaalit