”Työelämässä pitäisi ymmärtää paremmin se, ettei ihmisen tarvitse aina jaksaa”
Yli 100 000 henkilöä sai vuonna 2023 sairauspäivärahaa mielenterveyssyistä. Luku on suurempi kuin koskaan. Mielenterveyden häiriöt ovat selvästi suurin syy suomalaisten pitkille sairauspoissaoloille, joiden määrä on ollut kasvussa jo vuosia. Kasvu johtuu erityisesti ahdistuneisuushäiriöistä, joiden perusteella sairauspäivärahaa sai lähes 50 000 henkilöä. Sairauspäivärahaa masennushäiriöiden perusteella saaneiden määrä sen sijaan ei ole enää viime vuosina kasvanut.
Kela korvaa sairauspäivärahalla työikäisten suhteellisen pitkiä, vähintään kymmenen arkipäivää kestäviä sairauspoissaoloja.
– Mielenterveysongelmien yleistyminen sairauspoissaolojen syynä kuvastaa muutosta työssä ja yhteiskunnassa. Jos kehityksen suuntaa halutaan muuttaa, on tärkeä puuttua muun muassa työoloihin ja sellaisiin yhteiskuntarakenteisiin, jotka lisäävät ihmisten henkistä kuormitusta, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren Kelan tiedotteessa.
Tietoisuus on lisääntynyt mutta yhteisöllisyys rapautunut
Mielenterveyden keskusliiton erityisasiantuntija Päivi Rissanen näkee, että mielenterveyssyistä johtuvien pitkien sairauspoissaolojen kasvua voi selittää se, että tietoisuus mielenterveysasioista on lisääntynyt. Apua osataan hakea aiempaa paremmin.
− Tässä ajassa on kuitenkin erilaisia haasteita kuin aiemmin. On löydettävä uusia keinoja selviytyä, sillä vanhat keinot eivät välttämättä enää toimi, Rissanen sanoo.
Myös yhteiskunnassa vallitseva voimakas yksilökeskeisyys kuormittaa ihmisten mielenterveyttä entisestään.
− Yhteisöllisyys on rapautunut, Rissanen toteaa.
Samoilla linjoilla Rissasen kanssa on Mielenterveyden keskusliiton kouluttaja ja Mielihyvin duunissa -hankkeessa työskentelevä hankekoordinaattori Tarja Tikkanen. Hänen mukaansa mielenterveysongelmien diagnosointi on kehittynyt vuosien saatossa ja erilaisia oireita tunnistetaan nyt entistä paremmin.
− Ihmiset, etenkin naiset, osaavat mennä entistä paremmin hakemaan apua. Miehet taas valitettavasti ratkaisevat mielenterveyden ongelmia vielä liian usein niin sanotuilla perinteisillä tavoilla kuten alkoholilla, Tikkanen sanoo.
Uupumus koskettaa sekä työikäisiä että nuoria
Ahdistuneisuushäiriöperusteisesti maksettujen sairauspäivärahojen kasvu voi osittain selittyä myös sillä, että uupumus ei ole diagnoosi, eikä täten syynä sairauslomalle oikeuta sairauspäivärahaan tai palkkaan. Jotta sairauslomalla voi saada rahaa, tarvitsee siis diagnoosin.
− Voi olla, että uupumisen taustalla on psyykkinen sairaus, joka vaikuttaa jaksamiseen. Yhtä mahdollinen syy on myös se, ettei työ tai työyhteisö tue jaksamista, Rissanen sanoo.
Kelan mukaan ahdistuneisuushäiriöiden kasvu on ollut voimakkainta alle 35-vuotiaiden kohdalla. Se huolestuttaa myös liiton asiantuntijoita.
Yhä nuoremmat ja nuoremmat uupuvat arjessaan. Isojen globaalien uhkien rinnalla esimerkiksi kilpailu opiskelupaikoista on kovaa ja aiheuttaa monille nuorille suuria paineita.
− Se johtaa lopulta siihen, että nuoret ovat ihan puhki jo saadessaan valkolakit päähänsä. Jos ollaan ahdistuneita ja uupuneita jo opintojen alussa, ei siitä seuraa mitään hyvää, Tikkanen sanoo.
Sekä Tikkanen että Rissanen painottavat, ettei yhteiskunnassa puhuta tarpeeksi monipuolisesti palautumisesta. Sosiaalinen media tarjoaa jatkuvasti erilaisia tehokkuusvaatimuksia. Voittajat heräävät aamulla neljältä, ja arkiset puuhatkin tehostuvat, kun tekee samalla jotain kehittävää.
Nyt tehokkuudesta puhutaan jo palautumisen yhteydessä.
− Voi osallistua tehokkaaseen aamujoogaan tai juoda palauttavan tehojuoman. Vaikka palautuminen ei tarkoita pelkästään lepäämistä ja sohvalla makaamista, ei sitä tapahdu myöskään jatkuvalla tehokkuudella, Tikkanen muistuttaa.
Sairauslomilla ei ratkota työkulttuurin aiheuttamia ongelmia
Mielenterveyden keskusliitto tuottaa joka toinen vuosi Mielenterveysbarometrin, jolla kartoitetaan mielenterveysongelmiin liittyviä asenteita sekä kokemuksia hoidosta ja palveluista. Vuonna 2023 teetetyssä tutkimuksessa selvitettiin myös työn vaikutuksia mielenterveyteen.
Barometri paljastaa, että esimerkiksi 50–60-vuotiaat kokevat muita ikäluokkia enemmän työn digitalisoitumisen kuormittavan mielenterveyttä. Alle 30-vuotiaat taas kuormittuvat itseohjautuvuudesta ja työuran tulevaisuuden epävarmuudesta enemmän kuin muut.
Tikkanen korostaa rakenteiden ja työnantajien vastuuta työntekijöiden mielen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Tietotaitoa mielenterveysasioista ja työhyvinvoinnista tulisi kasvattaa entisestään.
− On työnantajan vastuulla huolehtia esimerkiksi siitä, että sairauslomalla olleen työntekijän paluu töihin on mahdollisimman helppo. Vastassa ei saa olla kaikki hoitamattomat asiat, muuten ollaan viikon päästä samassa tilanteessa, Tikkanen sanoo.
Rissanen on työssään tavannut paljon eri yritysten ja organisaatioiden johtoa ja HR-ammattilaisia ja joutunut todistamaan kylmäävää puhetta työntekijöiden jaksamisesta.
− Joissakin työpaikoissa on valitettavasti sellainen asenne, että jos joku ei jaksa, otetaan uusi tilalle. Se on järkyttävää. Onneksi on kuitenkin myös organisaatioita, joissa näihin asioihin kiinnitetään hyvin huomioita, Rissanen sanoo.
Jokaisen olisi hyvä oppia tunnistamaan, mitkä ovat omalla kohdalla uupumisen merkkejä. Tällöin avun hakeminen oikealla hetkellä helpottuu. Rissanen kuitenkin painottaa, ettei työntekijöiden uupumusta korjata sairauslomilla vaan työkulttuurin muutoksella. Hänen mukaansa työelämässä pitäisi ymmärtää paremmin se, ettei ihmisen tarvitse aina jaksaa.
− Työelämä kaipaa inhimillisyyttä. Entä jos voisimmekin välittää enemmän sekä itsestämme että toisistamme?
Lisätietoa:
