Toimiva parisuhde tukee mielenterveyttä ja perhe-elämää

Parisuhde on usein aikuisen ihmisen tärkein kiintymyssuhde. Kyseessä on dynaaminen, jatkuvasti muuttuva vuorovaikutussysteemi, jossa kaikkien osapuolten hyvinvointi vaikuttaa yhteiseen hyvään. Hyvinvointi parisuhteessa heijastuu koko elämään, myös terveyteen ja työkykyyn.

− Parisuhde voi parhaimmillaan kannatella elämän hyvissä ja vaikeissa vaiheissa, olla lohtu- ja turvapaikka, sanoo Parisuhdekeskus Katajan asiantuntija, perhe- ja paripsykoterapeutti Riina Nissinen.

Parisuhteen ongelmat voivat altistaa mielenterveyden häiriöille ja mielenterveyden häiriöt puolestaan ongelmille parisuhteessa. Psyykkinen sairastuminen tuo suhteeseen monenlaisia muutoksia esimerkiksi arjen vastuunjakoon, vuorovaikutukseen, tunneilmaisuun ja seksuaalisuuteen liittyen. Usein apua haetaan vasta sitten, kun ongelmat ovat kärjistyneet kriisiksi. On kuitenkin viisautta huolehtia parisuhteen ja perheen voimavaroista sekä rakentaa työkalupakkia pahan päivän varalle.

− Parisuhdetta voi huoltaa terapiassa ennakoiden, kuten autojakin huollatetaan. Ei kannata odottaa siihen asti, että matka yllättäen katkeaa, sanoo Mielenterveyden keskusliiton kehittämiskoordinaattori ja sosiaalipsykologi Julia Sillanpää, joka kehittää liiton pareille ja perheille suunnattuja palveluita sekä toimii perhekurssien ohjaajana.

Empaattinen vuorovaikutus auttaa jaksamaan

Toimiva parisuhde mahdollistaa haastavista aiheista puhumisen sekä riittävän palautumisen ja lisää toivoa tulevaisuuteen. Lisäksi lämmin ja empaattinen vuorovaikutus lisää yksilöiden hyvinvointia.

− Ennen kuin ymmärretään, mistä mielenterveysongelmasta on kyse, saatetaan oireiden perusteella ajatella, ettei parisuhde toimi. On kuitenkin tärkeä tiedostaa, että toimivalla vuorovaikutuksella voidaan edesauttaa kumppaneiden jaksamista ja hyvinvointia, Nissinen sanoo.

Parisuhdekeskus Katajan matalan kynnyksen tukipalveluissa mielenterveysteemat, kuten voimavarojen vähyys, uupuminen ja ahdistus, ovat nousseet viime vuosien aikana selkeästi esiin. Jos puolisolla on mielenterveyshaasteita, on tärkeää ottaa asia puheeksi turvallisesti joko puolison itsensä tai ammattilaisen kanssa.

Lämmin ja empaattinen vuorovaikutus parisuhteessa lisää yksilöiden hyvinvointia.

Katajan ja Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFamin vuonna 2022 teettämän kyselyn mukaan parit, jotka olivat saaneet oikea-aikaista tukea parisuhteen haasteisiin, näkivät suhteensa tulevaisuuden valoisampana kuin parit, jotka eivät olleet saaneet tukea.

Vaikka mielenterveysongelmat lisäävät usein haasteita parisuhteessa, vaikeudet voivat kyselyn tulosten mukaan olla myös yhdistävä tekijä ja luoda suhteeseen uutta. Uusien ajattelutapojen rakentuminen ja ”yhdessä vaikeuksien läpi” -asenne lujittavat suhdetta.

− On tärkeää tehdä näkyväksi parisuhteessa oleva hyvä, eli ne asiat, jotka koetaan toimiviksi, Nissinen muistuttaa.

Lapsiperheissä korostuu rutiinien ja hyväksyvän ilmapiirin merkitys

Mielenterveyden keskusliitto tarjoaa voimavaralähtöistä kurssitoimintaa sekä verkossa että kasvokkain niin pareille kuin perheillekin. Osallistumisen edellytyksenä on, että toisella tai molemmilla perheen aikuisista on mielenterveyden ongelmia.

− Perhekurssien kasvokkain järjestettävään toimintaan ovat tervetulleita myös lapset, ja heille on järjestetty kurssilla sopivia aktiviteetteja. Verkossa toteutettavilla perhekursseilla lapset eivät ole mukana, mutta vanhemmat voivat osallistaa lapsia erilaisten tehtävien kautta, kertoo Julia Sillanpää.

On tärkeää korostaa, että mikään oire tai käytös ei ole lapsesta johtuvaa tai lapsen syytä.

Mikäli lapsiperheessä on mielenterveysongelmia, arjessa korostuvat rutiinien, läheisyyden ja yhdessä vietetyn ajan merkitys. Perheessä vallitseva hyväksyvä ja luottamuksellinen ilmapiiri antaa tilaa erilaisille elämänvaiheille ja -haasteille. Sillanpää muistuttaa, että mielenterveysongelmista tulisi puhua rehellisesti lapsen tai nuoren ikätason ja ymmärryksen mukaan. On tärkeää korostaa, että mikään oire tai käytös ei ole lapsesta johtuvaa tai lapsen syytä.

Puhumisen tarkoitus on auttaa lasta ymmärtämään vanhempiaan, lähentää ja korjata väärinkäsityksiä sekä ennaltaehkäistä niiden syntymistä. Avoimuutta, keskusteluyhteyttä ja positiivista näkökulmaa ei pidä unohtaa varjoisinakaan hetkinä. Vanhempi voi koska tahansa sopivassa hetkessä ottaa puheeksi tilanteita, joissa oireili tai toimi erikoisesti.

− Koskaan ei ole liian myöhäistä palata niihin hetkiin, joita haluaa lapselle selittää, Sillanpää rohkaisee.

Ymmärrys uusperheen dynamiikasta tuo lohtua hankaliin tilanteisiin

Mielenterveyden keskusliitto työstää parhaillaan verkkokurssia yhdessä Parisuhdekeskus Katajan ja Suomen Uusperheiden Liiton kanssa uusperheellisille vanhemmille, joista toinen tai molemmat kokevat mielenterveyden ongelmia.

Mielenterveyden keskusliiton teettämän kyselytutkimuksen mukaan 54 prosenttia uusperheessä elävistä vastaajista kertoi kärsineensä stressistä, ahdistuneisuudesta tai masennuksesta, osa jopa kaikista yhtäaikaisesti. Vastaajat kokivat ongelmien liittyvän vaativiin uusperheolosuhteisiin. Myös Parisuhdekeskus Katajan ja FinFamin kyselyn mukaan eniten tukea kaipaavat perheet, joissa on sekä biologisesti yhteisiä lapsia että lapsia aikaisemmista suhteista.

Vanhempi voi koska tahansa sopivassa hetkessä ottaa puheeksi tilanteita, joissa oireili tai toimi erikoisesti.

Uusperheen arki voi sisältää ristiriitaisia vaatimuksia ja jatkuvaa muutosta etenkin lasten vuoroasuessa. Jos perheenjäsenellä on lisäksi mielenterveyden haasteita, voi kuormittuneisuus, stressi tai pahoinvointi lisääntyä.

− Ei myöskään ole itsestään selvää, ketkä saavat osallistua perheenjäsenen hoitoa koskeviin tapaamisiin tai kenelle hoidosta ja sen tarpeesta annetaan tietoa. Siksi hoito voi muodostua perhettä jakavaksi asiaksi, sanoo Suomen Uusperheiden Liiton vapaaehtoistoiminnan koordinaattori, uusperheneuvoja ja neuropsykiatrinen ohjaaja Eija Saarikivi.

Uusperheen perheytymistä ja arjenhallintaa haastaa monesti ulkopuolisten tekijöiden vaikutus. Pahimmassa tapauksessa lasten vanhempien käsittelemätön ero näkyy vanhemmuussuhteiden haasteina.

− Myös jatkuvat aikataulumuutokset ja kokemus siitä, että oma kumppani huomioi enemmän lapsiaan tai eksäänsä ja lasten toista vanhempaa, voivat aiheuttaa ristiriitaisia tunteita tai jopa mustasukkaisuutta. Ja toisaalta taas riittämättömyyttä ja ristiriitaisia paineita, Saarikivi sanoo.

Uusperheen vanhempien on tärkeä pohtia, kuka päättää ja vaikuttaa perheen arkeen, ja kenen mielipiteille annetaan painoarvoa. Parisuhteen rajojen sopimisesta ja ylläpitämisestä on syytä keskustella. Lisäksi omasta jaksamisesta ja terveestä itsekkyydestä kannattaa Saarikiven mukaan pitää kiinni.

Uusperheen perheytymistä ja arjenhallintaa haastaa monesti ulkopuolisten tekijöiden vaikutus.

Uusperheessä pätevät samanlaiset tunnetaidot kuin missä tahansa perhemuodossa ja ihmissuhteessa. Tällaisia taitoja ovat esimerkiksi tilan antaminen toiselle, kuunteleminen ja kärsivällinen suhtautuminen asioihin. Lisäksi jokaisen perheenjäsenen on saatava määritellä itse oma roolinsa.

− On tärkeä hyväksyä, että perheeseen kuuluu alasysteemejä ja erilaisia rooleja. Kumppania on tuettava myös mahdollisessa vanhemmuuden jakamisessa entisen puolison kanssa, Saarikivi sanoo.

Usein uusperheen vanhemmat kaipaavat lisää tietoa arkeen, sillä ymmärrys uusperheen dynamiikasta tuo lohtua hankaliin tilanteisiin. Tällöin vanhempi saa tunteen siitä, ettei kyse ole vain omista virheistä, ja että asioille on usein tehtävissä jotain. Myös vertaisuuden merkitys on suuri. Joskus riittää pelkästään tieto siitä, ettei ole ainoa, joka painii samojen ongelmien kanssa.

− Jokainen uusperhe on omanlaisensa. On kuitenkin olemassa työkaluja, metodeja ja erilaisia harjoituksia, joiden avulla erilaiset perheet voivat vahvistaa omaa hyvinvointiaan, Saarikivi muistuttaa.

Mielenterveyden keskusliiton, Parisuhdekeskus Katajan ja Suomen Uusperheiden Liiton yhteistyökurssi avautuu verkossa, oppimisyhteisö Kipinässä syksyllä 2023. Kurssille voivat hakea kaikki uusperheessä elävät aikuiset, jotka kokevat mielenterveyden haasteita. Lisätietoa kurssista ja sen aikatauluista saat Mielenterveyden keskusliiton kehittämiskoordinaattori Julia Sillanpäältä julia.sillanpaa@mtkl.fi.