Mielenterveystyöstä leikataan satojatuhansia – seuraukset vakavia
Mielenterveyden keskusliitossa 346 000 euron leikkaukset kohdentuvat painavimmin yleisavustukseen, eli muun muassa mielenterveysongelmia itse kokeneiden ihmisten valtakunnallisiin vaikutusmahdollisuuksiin ja paikalliseen tukeen.
− Mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden ihmisten arjen tuki ei tunnu olevan korkealla sosiaali- ja terveysministeriön arvoasteikossa, sanoo Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka.
Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivan, sote-järjestöille kohdistuvista rahoituksesta vastaavan, Stean mukaan Mielenterveyden keskusliitolta tullaan leikkaamaan noin 346 000 euroa vuonna 2025. Kyse on rahoittajan tulokselliseksi arvioimasta toiminnasta, jonka tarve kasvaa tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa koko ajan.
Kolmelta mielenterveysjärjestöltä, Mielenterveyden keskusliitolta, Mieli ry:ltä ja FinFamilta leikataan tämänhetkisten tietojen mukaan yhteensä 814 000 euroa.
Mielenterveyden keskusliitossa leikkaukset kohdentuvat painavimmin yleisavustukseen, jonka rahoitus vähenee viidenneksellä (19 %). Käytännössä tämä tarkoittaa, että leikkaus kohdistuu erityisesti mielenterveysongelmia itse kokeneiden ihmisten valtakunnallisiin vaikutusmahdollisuuksiin ja paikalliseen tukeen.
Vaakalaudalla on esimerkiksi Mielenterveysbarometri, ainut kansallinen mittari, jolla on seurattu Suomessa jo 19 vuoden ajan mielenterveyden häiriöihin kohdistuvaa stigmaa sekä kokemuksia palvelujen laadusta ja saatavuudesta. Ääneen ovat päässeet suuri yleisö, mielenterveysongelmia itse kokeneet ihmiset sekä alan ammattilaiset.
Leikkaukset kohdentuvat myös edunvalvontaan, eli liiton vaikutusmahdollisuuksiin ja sekä lakien valmisteluun että niiden käytännön soveltamiseen mielenterveysongelmia itse kokeneiden ihmisten elämässä ja heidän kokemiensa ongelmien esiin tuomiseen.
− Joudummeko tosiaan miettimään, onko edessä paluu kohti sitä aikaa, jolloin mielenterveyden häiriöön sairastuneiden asioista sovittiin heidän ohitseen ja ylitseen, Sydänmaanlakka kysyy.
Lisäksi leikkausten kohteena on liiton jäsenjärjestöjen eli paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten mielenterveysyhdistysten tuki. Tällä tuella yhdistyksiä autetaan järjestämään mielenterveystoipujille toimintaa ja turvallisen lähiyhteisön, joka monelle on ainoa syy lähteä kotoa kylälle tai kaupungille.
Mielenterveyden keskusliiton palvelupäällikkö Kimmo Hane laskee, että liiton tuottamien maksuttomien ja kaikille avointen palvelujen kohderyhmältä leikataan ensi vuonna noin 75 000 euroa, ja lisää on tulevina vuosina luvassa. Tällaisia palveluja ovat mielenterveystoipujille suunnatut kurssit, koulutukset, vertaistuki ja neuvonta.
Hane on huolissaan, sillä pienituloisiin ja sairaisiin monelta suunnalta kohdistuvat leikkaukset näkyvät jo muutenkin liittoon tulevissa yhteydenotoissa.
− Eri palveluissamme ovat viime aikoina lisääntyneet keskustelut itsetuhoisista ajatuksista, kun ihmiset kokevat jäävänsä ulkopuolelle yhä useammista palveluista.