Kesäkuu tunnetaan pride-kuukautena, joka huipentuu Helsingissä 1.7. järjestettävään Helsinki Pride -kulkueeseen ja puistojuhlaan. Kyseessä on Suomen suurin ihmisoikeus- ja kulttuuritapahtuma, jonka teemana on tänä vuonna ”Riemu ja kapina”. Juhlan lisäksi kyseessä on ennen kaikkea mielenosoitus seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksien puolesta.

Mielenterveyden keskusliitto on tänä vuonna ensimmäistä kertaa Helsinki Priden virallinen yhteisökumppani. Liiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakan mukaan kumppanuus on luonteva ratkaisu, sillä yhdenvertaisuus ja monimuotoisuus ovat keskeisiä arvoja myös liitossa.

− Meillä on jo vuosia sitten ollut strategiaan kirjattuna ihmisoikeudet, ja yksi uudenkin strategian peruspilareista on yhdenvertaisuus. Jokaisella on oikeus olemassaoloon ja yhdenvertaiseen osallisuuteen, Sydänmaanlakka sanoo.

Mielenterveyden keskusliitossa erityisesti nuorten aikuisten toiminnan parissa työskentelevä suunnittelija Kaika Toivanen iloitsee virallisesta kumppanuudesta Helsinki Priden kanssa. Hän muistuttaa, että yhdenvertaisuuden toteutumiseen tarvitaan kaikkia, eikä sen puolesta taistelu saa jäädä vain vähemmistöjen itsensä harteille.

Lisäksi työyhteisöstä tuleva vahva tuki ja innostus tehdä töitä yhdenvertaisuuden parantamiseksi on Toivasen mukaan tärkeää.

− Se lämmittää sydäntä, on tuonut suurta sateenkaari-iloa ja lisännyt turvallisuuden tunnetta entistä turvattomammalta tuntuvassa maailmassa, Toivanen sanoo.

Vähemmistöstressi aiheuttaa mielenterveyden ongelmia

Toivanen osallistui kollegoidensa kanssa alkuvuodesta 2023 Setan järjestämään seminaariin, joka käsitteli sateenkaarilasten ja -nuorten mielenterveyden edistämistä. Seminaarissa avattiin muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen teettämän kouluterveyskyselyn (2021) tuloksia. Sen mukaan esimerkiksi sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret kokevat enemmän syrjintää koulussa ja vapaa-ajalla kuin cis-nuoret. Myös sateenkaarinuorten mielenterveyden ongelmat ja huoli omasta mielenterveydestä ovat selkeästi cis-nuoria yleisempiä.

Toivanen muistuttaa, että mielenterveysongelmia aiheuttaa vähemmistöstressi, ei itsessään seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluminen.

− Usein mielenterveys kohenee, kun ymmärrys omaa itseä kohtaan vahvistuu. Kuitenkin esimerkiksi yhteiskunnan luoma paine sopia vahvaan cis-heteronormistoon, syrjintä ja sen pelko, vihapuhe, oman lähipiirin negatiiviset reaktiot ja väkivallan uhka aiheuttavat jatkuvaa kroonista stressiä, joka puolestaan voi varsinkin pitkällä aikavälillä aiheuttaa erilaisia mielenterveyden ongelmia, Toivanen sanoo.

Asiantuntijoita ja vertaisia tavattavana puistojuhlassa

Lauantaina 1.7. Mielenterveyden keskusliiton asiantuntijoita ja kokemusasiantuntijoita voi tavata sekä kulkueessa että puistojuhlassa liiton teltalla. Paikalle voi tulla tutustumaan liiton toimintaan, juttelemaan niin asiantuntijoiden kuin vertaistenkin kanssa tai jakamaan omia ajatuksia ja kokemuksia kirjallisessa muodossa muille mielenterveyden ongelmia kokeneille.

Olavi Sydänmaanlakka muistuttaa, että kansalaisjärjestöjen merkitys ja voima ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi on suuri. Mielenterveyden keskusliiton toimintaan on jokainen lämpimästi tervetullut.

− Olkoon päättäjien käytävät miten kapeita tahansa, meillä on oikeus kävellä leveästi, niin yksilöinä kuin yhteisöinäkin. Ja järjestöjen käytävät ovat aina leveitä, Sydänmaanlakka korostaa.

Mielenterveyden keskusliitto on mielenterveysjärjestönä myös ihmisoikeusjärjestö. Yhdenvertaisuus on yksi toimintamme perusperiaatteista, josta pidämme kiinni. Emme hyväksy minkäänlaista syrjintää tai vihapuhetta toiminnassamme ja sosiaalisen median kanavissamme.