Mielenterveyden keskusliiton neuvontaan tuli vuoden 2023 aikana yhteensä 2312 yhteydenottoa, joista puhelimitse 984 ja Valoa-chatissa 1328. Nuorimmat yhteydenottajat olivat juuri täysi-ikäistyneitä, vanhimmat yli 80-vuotiaita.

Liiton kokoamat tilastot osoittavat, että sekä neuvontapuhelinta että Valoa-chatia tarvitaan, jotta eri ikäisillä ihmisillä on mahdollisuus hakea apua ja tukea itselleen sopivalla yhteydenottotavalla. Neuvontapuhelimeen soittavat vanhemmat ikäryhmät, ja chatissa taas kohdataan useimmin nuorempia ikäryhmiä, joille kirjoittaminen tuntuu puhelimessa puhumista helpommalta.

Moni ottaa yhteyttä neuvontapalveluihin nimenomaan hahmottomalta tuntuvan pahan olon takia.

− Anonyymina kanavana voimme olla jollekin se ensimmäinen taho, jonka kanssa keskustella omasta olosta tai siitä, miten oman vaikean tilanteen keskellä voisi toimia, kertoo Mielenterveyden keskusliiton kuntoutusneuvoja Sanna-Maria Railas.

Yli kolmasosa Valoa-chattiin yhteyttä ottavista ihmisistä on 30–40-vuotiaita, joiden kanssa käytävissä keskusteluissa korostuvat muun muassa kuormittavien elämäntilanteiden vaikutus mielenterveyteen ja jaksamiseen, uupumus sekä haasteet pari- ja ihmissuhteissa.

Alle 30-vuotiaista jopa neljä viidestä ottaa yhteyttä chatin kautta. Alle 30-vuotiaita on kuitenkin vain noin joka kymmenes yhteydenottajista. Heidän kanssaan keskustellaan useimmiten itsetuhoisuudesta, ahdistuksesta, haasteista jaksaa opinnoissa sekä yksinäisyydestä.

Yli kolmasosa neuvontapuhelimeen soittavista ihmisistä on 63−79-vuotiaita. Yli 50-vuotiaiden yhteydenotot kattavat jo selkeästi suurimman osan kaikista puheluista. Vanhemmilla ikäryhmillä yhteydenoton syinä ovat erityisesti yksinäisyys, tarve keskustella omasta tilanteesta sekä ahdistus tai muu voimakas paha olo.

Kaikissa ikäryhmissä ja kanavissa keskustellaan myös hoitoon hakeutumisesta ja hoidossa esiintyvistä haasteista. Monet hakevat neuvoa ja apua myös läheisensä tilanteeseen liittyen.

Keskustelu ammattilaisen kanssa voi esimerkiksi auttaa selkiyttämään itselle hahmottomalta tai hallitsemattomalta tuntuvaa olotilaa tai tarjota erilaisia vaihtoehtoja sille, miten päästä eteenpäin. Keskustelu voi myös vahvistaa sellaisia näkemyksiä, jotka ihminen on jo nähnyt oikeiksi.

− Kaikessa yksinkertaisuudessaan voimme tarjota kuulluksi ja kohdatuksi tulemisen kokemuksen. Se voi olla erityisen tärkeää silloin, kun ihminen kantaa yksin asioita, joista ei ole uskaltanut kertoa kenellekään tai ei tiedä, miten asiasta kertoisi esimerkiksi läheisilleen tai hoitavalle taholle, Railas sanoo.

Itkin lähestulkoon koko chatin ajan ja se helpotti oloa paljon. Tuli hyvin turvallinen ja kuultu olo, oli myös helpottavaa, kun kasvokkain kanssakäymistä ei ollut, sillä olen sosiaalisesti uupunut tällä hetkellä. Minulla on traumaattisia kokemuksia auttajista tullut, kun olin haavoittuvaisimmillani, ja tämä oli korjaava kokemus.