Luonnonvalon väheneminen aiheuttaa monille erilaisia kaamosoireita kuten väsymystä ja makeanhimoa. Kaamosoireilu on hyvin tavallista. Arviolta 20­–30 prosenttia väestöstä saa jonkinlaisia kaamosoireita.

– Moni saa pimeään vuodenaikaan lieviä ja hallittavissa olevia kaamosoireita. Sitten diagnosoitava kaamosmasennus on erikseen ja se on paljon harvinaisempi, sanoo Mielenterveyden keskusliiton verkkokuntoutussuunnittelija Päivi Tonteri.

Kaamosmasennusta käytetään puheessa usein tarkoittamaan kaikkea kaamosoireilua. On kuitenkin tärkeää erottaa, että kaamosmasennus on diagnosoitava masennustila, kun taas muu kaamosoireilu ei yleensä haittaa ihmisen toimintakykyä tai vaadi lääkärin hoitoa.

– Kaamosmasennukseen liittyy vakavia oireita, ja se voi todella heikentää ihmisen elämänlaatua, Tonteri painottaa.

Suomessa diagnosoitavaa kaamosmasennusta sairastaa 1–2 prosenttia väestöstä.

– Kaamosmasennuksen oireet alkavat yleensä syksyllä, kun valon määrä vähenee, ja väistyvät keväällä päivän pidentyessä. Se on hyvin samanlainen kuin mikä tahansa muukin masennustila, mutta sidottu pimeään vuodenaikaan, Tonteri sanoo.

Kaamosmasennuksen oireet ovat enimmäkseen samoja kuin muiden masennustilojen oireet: mieliala laskee, toimintakyky heikkenee, eikä ihminen enää saa mielihyvää samoista asioista kuin ennen. Usein kaamosmasennukseen liittyviä epätyypillisiä masennusoireita ovat liikaunisuus, lisääntyvä ruokahalu ja painonnousu.

Kaamosmasentuneelle herääminen on aamuisin vaikeaa ja päivällä väsyttää, vaikka hän saattaa käydä iltaisin nukkumaan aiemmin kuin kesällä. Liikaunisuuteen liittyykin tunne siitä, ettei yöuni ole virkistävää.

– Vaikka kaamosmasennusta sairastava nukkuisi yönsä ihan hyvin, saattaa hän silti olla päivällä väsynyt, Tonteri kuvailee.

Kasvava ruokahalu näkyy kaamosmasennuksessa erityisesti hiilihydraattipitoisten ruokien himoitsemisena, mistä voi seurata painon nousua.

Mistä, milloin ja miten apua?

Tonteri kehottaa hakemaan apua vaikeisiin kaamosoireisiin mieluummin liian aikaisin kuin vain jäädä odottamaan.

– Jos itsellä herää huoli omasta jaksamisesta, kannattaa aina olla lääkäriin yhteydessä. Jos vielä on huomannut, että oireet toistuvat pimeään vuodenaikaan, voi lääkärin kanssa arvioida, onko kyse kaamosmasennuksesta ja suunnitella hoitoa tämän kanssa, Tonteri sanoo.

Jos puolestaan huomaa voimakasta kaamosoireilua jollain läheisellä, kannattaa se ottaa henkilön kanssa puheeksi.

– Läheiselle voi kertoa huomanneensa, että hänen mielialansa on vaikuttanut alakuloiselta, ja kysyä onko tämä itse huomannut samaa. Sitten on tärkeää olla valmiina kuuntelemaan ja ottamaan vastaan, mitä läheinen kertoo omasta voinnistaan, Tonteri sanoo.

Masentuneelle aloitteen tekeminen voi olla vaikeaa, ja läheinen voikin olla tukena myös avun hakemisessa.

– Silloin voi ehdottaa, että mitä jos yhdessä soitetaan ja varataan lääkäriin aika.

Kirkasvalohoito on tutkitusti tehokas hoitokeino kaamosmasennukseen. Hoitoa saaneista yli 60 prosenttia on saanut siitä merkittävää hyötyä. Kirkasvalohoito voidaan toteuttaa joko kotona kirkasvalolampulla tai hoitoyksikössä.

– Kirkasvalolamppua kannattaa käyttää aamuisin. Silloin kirkasvalohoidon on todettu olevan tehokkainta, Tonteri sanoo.

Muita kaamosmasennuksen hoitoon käytettyjä keinoja ovat psykoterapia sekä lääkehoito.

Kaamosmasennus voi joillakin olla elinikäinen kumppani, mutta näin ei välttämättä ole. Kaamosmasennus ja -oireilu saattavat lievittyä elämän aikana.

– Ei siis kannata luoda itselleen sellaista uskomusta, että minulla on aina tämä kaamosmasennus. Voi olla, että sen kanssa joutuu elämään vuosia, mutta yhtä lailla on mahdollista, että se jossain vaiheessa lievenee tai jää kokonaan pois, Tonteri sanoo.

Toivoa ja lohtua tuo myös tieto siitä, että kaamosmasennus on sidottu tiettyyn vuodenaikaan.

– Se on ajanjakso, joka menee ohi. Ja tietysti toivoa tuo myös se, että vaikeisiin oireisiin on saatavilla apua.

Kaamosaika kuuluu myös liiton neuvontapalveluissa

Kuntoutusneuvoja Mirva Laine keskustelee ihmisten kanssa Mielenterveyden keskusliiton neuvontapuhelimessa ja Valoa-chatissä.

– Paljon ihmiset kertovat ahdistuksesta, masennuksesta ja väsymyksestä ihan ympäri vuoden, mutta kyllä kaamos kuuluu syksyisin, Laine sanoo.

Kaamosoireista kertovalta Laine saattaa kysyä millaisia aiemmat syksyt ovat olleet.

– Jos sitten käy ilmi, että syksyt ovat usein olleet vaikeimpia, koitetaan muistella aiempia keväitä ja sitä, ovatko oireet silloin helpottaneet. Sillä hetkellä, kun mielen synkkyys on syvä ja kaikki on mustaa, on vaikea muistaa, että se menee ohi. Joskus tarvitaan toinen ihminen sanomaan se ääneen, Laine sanoo.

Itseopiskeltava verkkokurssi masennuksesta

Masennus kuin ikisade -verkkokurssi on kaikille, jotka pohtivat masennusta omakohtaisesti, masentuneen läheisenä tai ammattilaisena. Kurssin voi käydä täysin itsenäisesti omaan tahtiin oppimisyhteisö Kipinässä.

Jutussa on käytetty lähteinä lisäksi Terveyskirjaston artikkelia kaamosmasennuksesta ja Duodecim-lehden artikkelia Kaamosmasennus ja kaamosväsymys.