Itsemyötätuntoa voi harjoitella läpi elämän

Monelle sana ”myötätunto” on tuttu. Sillä tarkoitetaan välittämistä, ystävällisyyttä ja hyviä tekoja. Myötätuntoa voi antaa muille, saada muilta tai antaa itselleen. Läsnäolo on myötätuntotaidoissa tärkeää. Sen sijaan, että kaikkea pyrkii suorittamaan, on tärkeä pysähtyä hetken äärelle.

Usein ihminen kokee, että on helpompaa tuntea myötätuntoa muita kuin itseään kohtaan. Tällöin haastetta tuottaa siis itsemyötätunto.

− Monet kurssilaisistamme ovat kertoneet, että itsemyötätunto on ollut todella vaikeaa, erityisesti silloin, jos sairastaa masennusta tai on ahdistunut, kertoo Mielenterveyden keskusliiton kouluttaja Merja Matilainen.

Merjan mukaan itsemyötätunto voi olla vaikeaa myös silloin, jos ei ole saanut kokea myötätuntoa toisilta. Tällaisia tilanteita on esimerkiksi vaativassa ja ankarassa ilmapiirissä kasvaminen.

Mielenterveyden keskusliitossa pidetään kursseja suorittamiseen taipuvaisille ihmisille. Joskus itsemyötätunnon puute, ankaruus itseään kohtaan, voi olla syy masennukseen ja ahdistukseen.

Itseään voi onneksi opetella kohtelemaan kuin läheistä ihmistä, josta välittää. Jos huomaa kohtelevansa itseään ankarasti ja moittivan itseään usein, olisi hyvä pysähtyä kysymään itseltään: Puhuisinko ystävälleni yhtä rumasti kuin puhun itselleni? Ajattelisinko ystävästäni samoin kuin itsestäni?

Itsemyötätuntoa voi harjoitella

Itsemyötätunto on sitä, että pidämme itsestämme huolta niin kuin pitäisimme itsellemme rakkaasta ystävästä.

Itsemyötätuntotaitojen avulla voi löytää tapoja auttaa itseään. Siksi onkin tärkeää pysähtyä kuuntelemaan sitä, miten voi ja miltä itsestä tuntuu. Pysähtyminen itsen äärelle auttaa tunnistamaan omia tunteita ja niiden takana olevia tarpeita. Jos omaan tilanteeseen saa etäisyyttä ja perspektiiviä, sitä voi olla helpompi katsoa myötätuntoisesti.

− Voit esimerkiksi kuvitella, mitä joku lempeä ja viisas ihminen sanoisi sinulle juuri nyt. Tai jokin kuvitteellinen hahmo tai eläin. Se voi olla kuka tai mikä vain, joka suhtautuisi sinuun ystävällisesti, Merja opastaa.

Itsemyötätunto on myös tekoja itsen hyväksi. Aloittaa voi vaikka ihan pienistä: lataa illalla kahvinkeitin valmiiksi, jolloin voit aloittaa aamun mielissäsi siitä, ettei tarvitse kuin napsauttaa keitin päälle.

Jo näin olet tehnyt jotain mukavaa itseäsi varten.

Itsemyötätunto auttaa myös työelämässä

Tutkimukset osoittavat, että suhtautumalla itseensä myötätuntoisesti, saa yleensä enemmän aikaan kuin suhtautumalla itseensä ankarasti.

− Voisi kuvitella, että olemme tehokkaampia silloin, kun olemme ankaria itsellemme. Mutta kun suhtaudumme itseemme myötätuntoisesti, uudelleen yrittäminen tuntuu mukavammalta, emmekä ajattele ensimmäisenä aiempaa epäonnistumistamme. Tällöin opimme virheistämme sen sijaan että lannistuisimme niistä, ja tulokset paranevat, Merja sanoo.

Merja kertoo psykologi Paul Gilbertistä, joka lähti kehittämään erilaisia myötätuntoharjoituksia. Gilbert totesi, että vaikka ihmiset ajattelivat tietoisesti, etteivät ole huonoja, huonommuuden tunne säilyi heissä silti. Harjoituksia lähdettiin kehittämään, jotta ihminen lähtisi ajattelun sijaan tuntemaan, ettei ole huono. Syntyi myötätuntokeskeinen psykoterapia.

Liitto järjestää itsemyötätuntoaiheisia koulutuksia myös mielenterveyden ongelmia työssään kohtaaville. On tutkittu, että aidosti kuulluksi tulemisella on suuri vaikutus myös ammattilaisen ja asiakkaan välisessä kohtaamisessa. Ihminen esimerkiksi paranee fyysisistä sairauksista nopeammin, jos hänet kohdataan vastaanotolla myötätuntoisesti. Kohtaaminen on myös terapiamuotoa tärkeämpi tekijä kuntoutumisen kannalta.

Mielenterveyden keskusliiton kursseilla on kuultu myös konkreettisia esimerkkejä elämästä. Eräs vertaisohjaaja kertoi ajatustensa muuttuneen merkittävästi, kun hän tapasi ammattilaisen, joka oli myötätuntoinen sekä häntä että itseään kohtaan. Se, että hän kohtasi itseensä myötätuntoisesti suhtautuvan ammattilaisen, auttoi häntä sallimaan myötätuntoa itseään kohtaan.

On kuitenkin ymmärrettävää, että kiire ja paine sote-alalla vaikuttavat myös ammattilaisten jaksamiseen. Merja muistuttaa, että voi olla vaikea olla myötätuntoinen, jos on aivan rättiväsynyt.

− Tyhjästä kupista on vaikea kaataa.

Itseään ruoskimalla pääsee hetkellisesti eteenpäin – kunnes lopulta uupuu

Myös opiskelussa itsemyötätuntoinen suhtautuminen on tärkeää. Kaikkea ei pysty suorittamaan täysillä. Siitä ajatuksesta olisi hyvä opetella luopumaan.

− Itsekin otin opiskeluaikanani joskus vähemmän kursseja, jotta sain keskittyä siihen, mikä oli minulle tärkeää ja tuntui sopivalta, Merja kertoo.

Tehokkuutta ajatellessa itsensä ruoskimisella pääsee hetkellisesti eteenpäin mutta se myös alkaa pian uuvuttaa. Esimerkiksi tenttiin lukiessa kannattaa miettiä, onko todella tärkeää saada täydet pisteet vai ehkä vain saada tentti tehtyä. Itselle myötätuntoinen teko voi olla esimerkiksi se, että menee ajoissa nukkumaan sen sijaan, että lukisi yömyöhään. Näin aivot toimivat aamulla paremmin, ja tietomäärä on todennäköisesti sama kuin se olisi yön pänttäämisen jälkeen.

Itsemyötätunto tarkoittaa myös sellaisten asioiden tekemistä, jotka eivät siinä hetkessä tunnu mukavilta mutta ovat meille tärkeitä tai vievät kohti jotain tärkeää. Esimerkiksi opiskelujen suhteen voi ajatella, että suurin motivaatiotekijä on valmistua valitsemalleen alalle. Siksi on tehtävä asioita – saavuttaakseen jotain itselle tärkeää.

− Kun löydämme asioista mielenkiintoiset puolet, löydämme myös syyn tehdä niitä. Näin opimme näkemään asioiden arvon ja sen, miksi ne ovat hyviä tekoja itsellemme, Merja sanoo.

Vuonna 2024 myötätuntotaitojen ja itsemyötätunnon äärelle pääsevät Mielenterveyden keskusliiton toiminnassa sekä nuoret aikuiset, ammattilaiset että kaikki aiheesta kiinnostuneet.