Kun mielen sairaus hiipii elämään, elämänpiiri kaventuu. Masennus tunnetusti vie voimat: ei jaksa harrastaa, ei nähdä ystäviä, lopulta sängystä nouseminenkin voi tuntua mahdottomalta. Ahdistukseen taas liittyy epämääräistä, hankalaa oloa, jota on usein vaikea ennakoida. Koskaan ei tiedä, milloin ahdistus iskee. Jos se on läsnä koko ajan, voi se viedä kaiken tilan elämästä. Silloin ei pysty tapaamaan ystäviä normaaliin tapaan tai lähtemään ulos.

Mielen sairastuessa myös käsitys itsestä muuttuu. Itsetunto laskee, kun sairastumisesta saattaa syyttää itseään. Tuttu elämä muuttuu toisenlaiseksi ja itse muuttuu myös.

– Kuin haamu itsestä olisi jäänyt jäljelle, eräs masennuksen kokenut kuvaili.

Elämän pienentyessä uudenlaiseksi myös liikkuminen usein jää. Ehkä ei enää uskalla lähteä tai usko omiin taitoihin on murentunut. Tai ehkä rahat eivät enää riitä vanhan harrastuksen jatkamiseen. Kannustuslauseet kuten ”Ota itseäsi niskasta kiinni” saattavat lannistaa lopullisesti. Jos kahvin keittäminen vie voimat, ei itseä oteta niskasta kiinni.

Tutkimusten mukaan ihan vähäinenkin liikkuminen tekee hyvää niin mielelle kuin keholle. Käypä hoito -suositusten mukaan liikunta on tärkeä osa useiden mielenterveyden häiriöiden hoitoa. Tutkitusti liikkuminen voi vähentää stressiä sekä masennus – ja ahdistusoireita. Sairauden ollessa vaikeimmassa vaiheessa ei Mielenterveyden keskusliitossa kerättyjen kokemusten mukaan kuitenkaan puhuta liikunnasta.  Roskien ulos vieminen riittää. Kaupassa käynti kävellen on voitto. Olkapäiden pyörittely suihkussa on arkiliikuntaa. Todella pienikin liike riittää.

Koska liikkeelle lähteminen voi todella olla hyvin vaikeaa. Moni kaipaa arjen kannustusta tai motivaation herättelyä. Jos taas elämässä mukana kulkee syömishäiriö tai sen kaltaista oireilua, voi liikkumista olla hyvä vähentää. Yhtä, kaikille sopivaa kannustusta ei ole olemassa. 

– Kannustuksen on oltava ihmisen elämäntilanteeseen sopivaa ja sellaista, että se ei syyllistä, vaan antaa ihmiselle tunteen, että minä pystyn tähän, liikunta- ja elintapojen asiantuntija Kati Rantonen sanoo.

Mielenterveyden keskusliiton Virkeyttä väkeen -hankkeessa kerätään tietoa siitä, millaista tukea tai kannustusta mielenterveysongelmia kokeva ihminen kaipaisi liikkumiseen: mikä todella auttaa ja mikä ei. Tavoitteena on kerätä kokemuksia toimivasta kannustuksesta ja innostaa ihmisiä liikkeelle. Kannustuslauseista aiotaan tehdä kalenteri.

– Kalenterista voi etsiä itselleen sopivia tsemppilauseita niinä päivinä, kun mieli hangoittelee vastaan. Mikä puhuttelee sinua, ei välttämättä puhuttele minua. Kalenteri voi myös muistuttaa, että pienikin liike riittää, Rantonen pohtii.

Kysely on auki 3.11.–20.11.2025.