Tärkein kohtaaminen?

Unohdetaan moderni kiiltokuvaelämä, tutustutaan sisäiseen kauneuteemme ja rumuuteemme ihmisinä ja eletään rohkeasti omina itsenämme haasteista ja kivuista huolimatta, kirjoittaa bloggaaja Tuukka Liukkonen.
Tuukka Liukkonen katsoo vakavailmeisenä kameraan.

Kohtaan itseni päivittäin monta kertaa. Mutta miten kohtaan itseni? Elämäni ei ole ollut ruusunlehdillä tanssimista, ja kohdatessani vastoinkäymisiä, joihin osaan en edes voinut vaikuttaa, kohtasin itseni huolimattomasti: itsekriittisesti ja vihaten, usein satuttaen.

Kun terveyteni keväällä romahti sairastuessani lisämunuaissairaus Addisonin tautiin, sain mahdollisuuden kohdata itseni uudelleen – kiitos terapiatyöskentelyn. Olen välillä onnistunut puhumaan itselleni seuraavasti: “Asiat järjestyvät”, “Olen arvokas tällaisena” ja “Voin luottaa itseeni.” Käytin sanaa välillä, sillä en läheskään aina pysty olemaan kärsivällinenystävällinen tai kannustava itseäni kohtaan, mutta olen päättänyt yrittää. Millä arvoilla sinä haluat kohdata itsesi?

Kun teen tietoisia arvovalintoja, kuten yllä, hyväksyn myös muut ihmiset sellaisena kuin he ovat. Arvoni tuntemalla saan myös paremmin määriteltyä rajat, joiden puitteessa haluan tulla kohdatuksi. Kohtaamalla itseni voin siis auttaa muita kohtaamaan minut.

Ei kiiltokuville

Unohdetaan moderni kiiltokuvaelämä, tutustutaan sisäiseen kauneuteemme ja rumuuteemme ihmisinä ja eletään rohkeasti omina itsenämme haasteista ja kivuista huolimatta. Kohdataan toisemme avoimesti, kannustavasti ja rehellisesti. Niin taitavasti kuin kulloinkin pystymme, sillä ei meistä ihmisistä ole pyhimyksiksi.

Elämä pakko-oireisen häiriön kanssa

Kohtaamisia tulee myös sairauksien kanssa. Minulla on kaksisuuntainen mielialahäiriö ja pakko-oireinen häiriö, OCD. Erityisesti OCD on viime vuosina nostanut rumaa päätään johtaen moninaiseen elämän rajoittumiseen ja rituaaleihin, kuten tarkisteluun ja kalorien ansaitsemiseen, joilla lievitän ahdistavia ajatuksia. Miten kohtaan itseni, kun olen hätätilassa katastrofi- ja uhka-ajatusteni kanssa? Jos ei silloin, niin ei milloinkaan, tarvitaan lempeää kohtaamista itsensä kanssa ja kohtaamisia muiden ihmisten kanssa. Lyhyt puhelukin voi katkaista painajaismaisen pyörityksen pakkoajatuksen kanssa.

Voiko ahdistuksesta selvitä?

Seuraavat selviytymiskeinot ovat auttaneet minua:

  • Kriisitilanteessa otan kylmän suihkun tai upotan kasvoni kylmään veteen kunnes olo helpottuu.
  • Voin treenata kahvakuulalla, tehdä hengitysharjoituksia tai taijia riippuen ahdistuksen tasosta.
  • Rauhoittava lääke kulkee aina mukana.
  • Minua auttaa mielikuva ajatuksista pilvinä, jotka lipuvat näkökenttään ja lipuvat pois aikanaan. Kun tekniikan oppii, huomaa että ei enää estä tai aja ajatuksia pois, vaan hyväksyy ne ja antaa niiden rauhassa lipua pois mielen taivaalta.
  • Voin nimetä ajatuksia (esimerkiksi Huoliajatus) ja etäännyttää ne itsestäni toteamalla: “Minulla on nyt tällainen Huoliajatus.”

Apua ahdistukseen verkkokurssilta

Osallistuin Mielenterveyden keskusliiton Ahdistus kuin usvainen suo -verkkokurssin tekemiseen runoilla ja antamalla haastattelun. Olen varma, että kurssilla on myönteistä vaikutusta ahdistuneen elämään!

Tuukka Liukkonen, bloggaaja, nakymatoninvalidi.com