Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuspäätökset viime viikolla (22.2.). SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n avustusehdotukseen tehty 1,5 miljoonan euron lisäys toteutettiin lisäleikkauksella muille järjestöille ehdotetuista avustuksista.

Tätä osattiin pitkäksi venyneessä prosessissa odottaa. Leikkauksen kohdentaminen yllätti täysin meidät, jotka työskentelemme mielenterveys- ja päihdeongelmia kokeneiden ihmisten parissa siellä, minne julkisen sektorin palvelut eivät ulotu.

Avustusta myönnettiin 789 järjestölle ja säätiölle, mutta lisäleikkaukset kohdennettiin vain hieman yli kolmannekseen. Niistä 15 % (43 kpl) on suoraan mielenterveys- ja päihdetyötä tekeviä tahoja, joilta leikatusta summasta lähes kolmannes (29 %) otettiin yksin Mielenterveyden keskusliitolta ja sen paikallisilta jäsenyhdistyksiltä.

Leikkauksia perustellaan vain hallitusohjelman toteuttamisella, järjestöjen valtakunnallisten toimintaedellytysten vahvistamisen lisäksi. Miten tehtyyn kohdennukseen sopii hallitusohjelman kirjaus siitä, että mielenterveys on jokaisen oikeus? Miten siihen sopii se, mitä sosiaali- ja terveysministeri ja sosiaaliturvaministeri kirjausta avaavassa kolumnissaan yhdessä kirjoittivat Maailman mielenterveyspäivänä 10.10.2023:

Järjestöt tekevät ruohonjuuritasolla merkittävää työtä mielenterveyden edistämiseksi. Kun järjestöt otetaan mukaan mielenterveystyöhön, saamme uusia väyliä, joiden kautta mielenterveysavun saavutettavuutta voidaan parantaa.

Leikkausten kohdentamista ei voi mitenkään pitää yhdenvertaisena, jos ministeriö ei avaa tarkemmin erittäin yleiselle tasolle jättämiään perusteluja. Tätä vaatii luottamuksen palauttaminen ja tätä odotamme edustamiemme haavoittuvassa asemassa olevien, muista palveluista helposti syrjään jääneiden kohderyhmien vuoksi. Nimenomaan heiltä nyt otettiin, jotta voitiin sijoittaa järjestöjen järjestön, tietyssä mielessä siis keskushallinnon, tukemiseen.

Tarmo Raatikainen, puheenjohtaja

Olavi Sydänmaanlakka, toiminnanjohtaja